Suomessa media on tulvillaan keskustelua tarpeesta synnyttää uusia innovatiivisia kasvuyrityksiä. Keskustellaan eri tukimuodoista, verohelpotuksista, yrityshautomoista ja hallituksen johdolla on käynnistetty paljon huomiota saanut Team Finland konsepti julkisten toimien kohdentamiseksi paremmin edistämään yritystemme onnistumisia. Julkisen vallan toimet olisivat tuloksellisempia, jos se synnyttäisi uusia markkinoita päätöksillään ja säädöksillään ensin Suomessa. Olisiko Nokia voinut kehittyä matkapuhelinjohtajaksi ilman julkisen vallan toimia matkapuhelinverkkojen kehitysedellytysten toteuttamisessa ?

Liikenteen älykkäiden ratkaisujen kehittäminen on yksi houkuttelevimmista alueista, joiden osalta julkinen valta voisi toteuttaa toimia. Toimien avulla luotaisiin Suomeen tervettä ja ympäristöystävällistä palvelu- ja yritystoimintaa, jolle on jo vahva kasvualusta. Älyliikennehän on  määritelty monessa yhteydessä potentiaaliseksi panostualueeksi – näin esimerkiksi Pekka Ala-Pietilän vetämässä ICT-alan työryhmässä, jossa haetaan toimia, joilla Nokian pudotuksen jättämää aukkoa voidaan vahvistaa.

Hallitukseltamme ja ministeriöiltä puuttuu kuitenkin oikea konkreettinen ote kilpailukykymme vahvistamiseksi luomalla markkinoita kohteisiin, joissa on merkittävää kansainvälistä kasvupotentiaalia. Mario Montin ottaessa Italian pääministeriyden hänen johdollaa laadittiin ohjelma ja toimet, ns. Monti Decree, joka tähtäsi Italian kilpailukyvyn vahvistamiseen ja julkisen talouden alijäämän pienentäminessen. Yhtenä toimena monesta säädettiin autovakuutusyhtiöille pakolliseksi tarjota  asiakkailleen ajosuoritteiseen perustuvia vakuutuksia, joihin sisältyy pienen autotietokoneen asentaminen ajoneuvoon ilman kustannusta asiakkaille rekisteröimään ajokäyttäytymistä ja onnettomuustapahtumia. Toimen avulla paitsi vähennetään liikenneonnettomuuksia, kitketään laajasti levinneitä vakuutuspetoksia ja vähennetään liikenteen päästöjä – myös luodaan Italialaisille yrityksille etulyöntiasema alueen palveluiden ja järjestelmien kehityksessä. Tällaista konkretiaa tarvittaisiin Suomessakin !

Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta on laadittu ansiokas hallituksemme hyväksymä älyliikennestrategia ja siitä ollaan parhaillaan laatimassa uutta versiota. Raporttien laatiminen yksin ei  auta yritystoimintaamme ja vahvista yhteiskuntamme kansainvälistä kilpailukykyä. Konkreettiset, älyliikennestrategiassa kirjatut toimet ovat pääosin jätetty tekemättä. Yritysmaailmasta katsoen tämä on turhauttavaa. Kun ei tee konkreettisia toimia ei tee virheitä ja voi olla kaikille tasapuolisen hyödytön.

Meillä on edelleen mahdollisuus toteuttaa toimia, joilla älykkäillä liikenteen ratkaisuilla parannetaan liikkujien hyvinvointia, vähennetään liikenteen päästöjä, parannetaan tuottavuutta, turvallisuutta ja saadaan liikenneinvestoinnit paremmin tuottaviksi.. Toivottavasti Jorma Ollilan vetämä oikeudenmukaisemman liikenteen työryhmä voisi olla polkuna siihen, että Suomi olisi etunenässä päättämässä liikenteen älykkäästä verotuksesta. Tällä paitsi edettäisiin kohti EU:n asettamia tavoitteita päästöjen ja liikenneturvallisuuden osalta – merityisesti luotaisiin perusta suomalisten yritysten nousemiseksi alan euroopaliseen johtoasemaan.