Kuka Vesa?

Vesa Helkkula

Synnyin Helsingissä ehtien 1960-luvun alkuun perheen kolmantena lapsena ja kasvoin tärkeimmät lapsuusvuoteni Pihjalamäessä, jota kutsuttiin näköalakaupunginosaksi korkeiden kallioiden, maastolinjoihin sovitettujen talojen ja isojen metsäalueidensa vuoksi.

Olin kouluaikana innokas lintujen tarkkailija ja toimin nuoresta alkaen partion-johtajana. Kaupunkilaispoikana retkeilin paljon luonnossa sekä urheilin aktiivisesti. Ahmin yhteiskunnallista ja maailman kehitykseen sekä ekologisiin haasteisiin liittyvää kirjallisuutta.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksia kirjoittavalta isältäni omaksuin vahvan kiinnostuksen yhteiskunnallisiin asioihin. Laaja-alainen kiinnostukseni teki opintoalueen valinnan minulle äärimmäisen vaikeaksi. Lääketieteen opinnot ehdin jo aloittaa ja kansantaloustiede oli lähellä sydäntäni. Tuskallisen tuumailun jälkeen päädyin Teknilliseen Korkeakouluun ja tuotantotalouden pääaineeseen, jota kautta uskoin pääseväni näkemään kansainvälistyvän  yhteiskuntamme nopeimman muutoksen ja olemaan siinä mukana.

Pääsin tekemään diplomityötäni silloisen Nokian selvästi  kansainvälisimpään yksikköön Nokia Engineeringiin, joka toteutti vientiprojekteja sähköistyksen ja tietoliikenneverkkojen osalta erityisesti Euroopan ulkopuolisiin maihin. Valmistuin diplomi-insinööriksi hieman hosuvauhtia vuonna 1983 ja vuoden 1985 alusta Nokia lähetti minut jatkamaan opintojani tuoreeseen Kauppakorkean  MBA-ohjelmaan osin Yhdysvaltoihin.

Vuosina 1987 ja 1988 toimin Nokian pääkonttorin strategia-osastolla ja silloisen pääjohtajan Kari Kairamon esikunnassa yrityssuunnittelupällikkönä. Se oli todellinen näköalapaikka nuorelle miehelle. Nokia kansainvälistyi nopeasti, toteutti rakennemuutostaan sekä mm. surulliseen tulokseen johtaneet mittavat elektroniikka-alan yritysostonsa. Näin läheltä kehityksen, joka johti Kairamon itsemurhaan ja jota siivitti hänen tärkeän luottohenkilönsä Timo H.A. Kosken äkillinen kuolema.  Pitkän talousnousun jälkeen tuli taloudellinen pudotus ja pankkikriisi, jossa pankkeja ja yrityksiä pyyhkiytyi kartalta.

Aloitin sitten Nokian Matkapuhelinyksikön strategiajohtajana matkapuhelinmarkkinan nopean kavun käynnistyessä. Teimme pitkälle katsovaa strategiatyötä globalisoituvasta markkinasta. NMP:n johdossa tapahtui useita muutoksia ja minulla oli vetoa tulosvastuullisiin tehtäviin. Lähdin Nokiasta päivää ennen yhtymäjohdossa yhteisissä projekteissa tutustumaani Jorma Ollilan nimitystä NMP:n toimitusjohtajaksi. Jos olisin malttanut hieman pidenpään yli tuon päivän, olisin ilmeisemmin jäänyt Nokialle vielä vuosiksi.

Toteutin Nokian ns. Mobile Data –yksikön myynnin 1990-luvun alussa. Viisi vuotta myöhemmin perustimme  uuden yrityksen Aplicom Oy:n, joka osti ytimen Nokiasta aluperin myymästäni yksiköstä. Minusta tuli yrittäjä. Olin tuolloin kahden pienen pojan isä ja muuttanut perheineni Espoosta Hyvinkäälle. Aplicom toimi alusta alkaen lähinnä ulkomaisten asiakkaiden ja kumppanien kanssa ja pääsi hyvään kasvuun uusilla markkinoilla. Aplicom kasvoi kolmessa vuodessa alansa europpalaiseksi johtajaksi ja komeili kasvuyritysten etukaarissa.

Huolimatta kokonaan suomenkielisestä taustastamme laitoimme poikamme Hyvinkään pieneen ruotsinkieliseen kouluun, jotta he voisivat kuin ohimennen oppia toisen kotimaisen kielemme. Koen maamme kaksikielisyyden rikkautena, jonka voi nähdä myös käytännön hyötynä.

Vuonna 1998 minut pyydettiin vetämään globaaliksi laajentunutta tietoliikenneyritys Tecnomenia, jonka kasvu ja tulos olivat pysähtyneet epätyydyttävälle tasolle. Yrityksen arvoissa ja tavassa toimia oli parannettavaa. Alkoi vauhdikas  viitisen vuotta kestänyt jakso, jolloin matkustin paljon Euroopan ulkopuolella avaamassa uusia markkinoita, toteutimme Tecnomenin pörssilistauksen ja osallistuin yritysjärjestelyihin, joissa pitkiäkin iltoja työskenneltiin investointipankkiirien kanssa. Koin, että Tecnomenissä autoimme monia maita kehittymään viestintäjärjestelmien avulla ja näin tuomaan hyvinvointia ihmisille.

Yhdysvalloista alkanut IT-kupla oli kovimmassa vaudissa Yhdysvaltain keskuspankin Fedin silloisen pääjohtajan Greenspanin johdatteleman finannsipolitiikan saattelemana. Yritysten arvostukset kohosivat epärealistisiin lukuihin ja sitten romahtivat markkinoiden mukana dramaattisen paljon.

Tecnomenin markkina, laskettuna sen suurimman kilpailijan myynnin laskulla, kutistui pelkästään yhtenä vuonna puoleen edellisestä vuodesta. Oli pakko toteuttaa reippaita säästöjä myös Tecnomenissa. Pyrin näyttämään säästöjen toteuttamisessa esimerkkiä aina omalta henkilökohtaiselta osaltani.

Kotona viettämäni ajat eivät muodostuneet tuolloin mittaviksi. Näin nyt yritystasolla virheellisen finanssipolitiikan seurauksia ja jouduimme niihin reagoimaan. Tecnomenin liiketoiminta-alue tulisi supistumaan joidenkin vuosien kuluessa ja pelkillä säästöillä ei ajettaisi yrityksen ja omistajien pitkäjänteistä etua.  Ehdottamani investoinnit uuteen kasvavaan liiketoiminta-alueeseen ei saanut yhtiön hallituksessa kannatusta, mikä osoittautui huoleni mukaisesti myöhemmin  yhtiön virheeksi.

Ryhdyin katsomaan mihin tilaan perustamamme Aplicom oli tuon viiden vuoden aikana joutunut. Oli kiire saada tyssännyt kannattava kasvu takaisin käyntiin. Minulle avautui mahdollisuus käyttää aikaani ja energiaani myös muuhun kuin työhön ja perheeseen – myös lukemiseen. Olimme muuttaneet Kauniaisiin ja  perustin ystävieni kanssa ProGallträsk-liikkeen. Keräsimme suuren osan Kauniaislaisten allekirjoituksia vetoomukseemme kaupungin ainoan järven Gallträskin puhdistamiseksi ihmisen aikaansaamasta mudasta. Aktiivisuuteni johdosta minua pyydettiin pyrkimään mukaan myös kunnallisiin luottamustoimiiin eri puolueiden toimesta. Huoleni ilmaston muutoksen etenemisestä kasvoi ja pyrin löytämään toimia, joita minä voisin tehdä.

Aplicom pystyi tuotteillaan vaikuttaa liikenteen päästöjen vähentymiseen ajoneuvojen käytön ja polttoainesäästöjen kautta. Näin mielekkääksi toimia yhteiskunnan ja ilmaston päästöjen kannalta tarpeellisella alueella. Otin vahvasti kiinni, kun lähdimme käynnistämään yhteistyöryhmää Pohjolan ja Nokian kanssa uudenlaisten älyliikennepalveluiden synnyttämiseksi. Tästä synnytin uuden yrityksen  Helptenin, joka sai useita tunnustuksia ja rahoitusta innovatiiviselle palvelukonseptilleen.

Älykkään liikenteen järjestelmien suunnittelussa olin ensimmäistä kertaa runsaasti tekemisissä Suomessa tapahtuvan kehitykseen, viranomaisten ja myös poliittisten päättäjiien kanssa kansainväliseen liiketoimintaan keskittyneen työni lisäksi. Olin vaikuttamistyössä myös EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Tämä opetti minulle paljon uutta. Virkamiesten työ on hyvin erinäköistä kuin, mitä se on kansainvälisissä yrityksissä.

Keväällä 2012 kokosimme pienen kansalaisliikkeen  ja adressin puolustamaan lähidemokratiaa ja vastustamaan kuntien pakkoliitoksia, joita perusteltiin sote-alueen tarvitsemalla suuremmalla kuntakoolla. Adressi täyttyi nopeasti, mutta Suomen hallitus itse perui hankkeensa.

Olen seurannut kuntapolitiikkaa  asuinkunnissani Hyvinkäällä, Espoossa, Kauniaisissa ja Helsingissä sekä johtamani yrityksen kotikunnassa Keski-Suomessa ja olen ollut huolissani näidenkin kuntien palveluiden toimivuudesta. Näillä asioilla oli vaikutusta siihen, että päädyin uutena harrastuksenani Kauniaisten  edustajana Vihreiden mandaateillamme HYKS lautakuntaan, josta olen päässyt oppimaan paljon HUS sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidosta, SOTE-uudistuksen valmistelusta ja Uudenmaan kuntien yhteistyöstä erikoissairaanhoidossa. Olen päässyt katsomaan läheltä lääketieteen alaa, jota pitkän pohdinnan jälkeen en valinnut ammatikseni toisin kuin keskimmäinen poikani.

Yhteiskunnallinen aktiivisuuteni ja verkostoitumiseni eri poliittisissa liikkeissä toimivien suuntaan johti vuoropuheluun myös eduskuntavaalien osalta. Asioiden etenemättömyys Kataisen – Stubbin hallituksen toimissa oli saanut aikaan laajaa turhautuneisuutta kansalaisten keskuudessa. Asetuin pyyntöjen tukemana politiikan ulkopuolelta eduskuntavaaliehdokkaaksi 2015 tukeakseni Juha Sipilän valintaa syntyvän hallituksen johtoon. Yritystoimintani vaati minulta kuitenkin jatkuvaa täysipäiväistä panosta ja kykyni kampanjointiin oli rajallinen. Nautin joka tapauksessa ihmisten tapaamisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta tavattomasti. Hyvät ystäväni kävivät pystyttämässä kuviani pitkin Uuttamaata. Yritysjärjestelyiden vuoksi kykyni vaihtaa työpaikkaa tuossa vaiheessa olisi kyllä muodostunut haasteelliseksi. Pääsin kuitenkin perehtymään yhteiskuntamme asioihin entistäkin laajemmin.

Eräs asia, jossa yhteiskunnassamme on kovasti parannettavaa osui kohdalleni vuoden 2018 alussa. Jouduin kohtaamaan vanhempieni sairastumisten ja vanhentumisen yhteydessä huonosti toimivan ja johdetun vanhustenhuollon – erityisesti Helsingin sosiaali- ja terveyspuolen prosessessien ja hallinnon epäkohdat. On selkeästi nähtävissä järjestelmässä tapahtuvaa vahingolista toimimattomuutta vanhusten osalta.  Julkisen puolen Sote-toiminta tarvitsee merkittävää ravistelua, jotta  johtamis- ja laatumallit saadaan toimimaan edes tyydyttävällä tavalla.

Vuoden 2019 alkaessa päätin irtautua perustamieni yhtiöiden operatiivisesta johtamisesta ja siirtyä toimimaan näissä hallituksesta käsin.  Yhdistimme yhtiöt yhdeksi konserniksi vuonna 2017 ja vuoden 2018 positiivisen kasvun ja tuloksen jälkeen pystyin tekemään siirron rauhallisin mielin. Nyt voin taas käyttää aikaani  myös muuhun ja katsoa uusia entistä kiinostavimpia tehtäviä elämässäni.

Olen ammatissani onnistunut erityisen hyvin, kun minulle on annettu muutosta tarvitseva organisaatio johdettavakseni kasvavilla markkinoilla tai olen perustanut yhtiön alusta alkaen. Uusi ympäristö, jossa halutaan muutosten tuulienkin puhaltava voi olla antoisa mahdollisuus.  Toisena alueena on kasvun ja muutoksen edesauttaminen ja edellyttäminen yhtiöiden hallituksista käsin. Olen toiminutkin neuvonantajana ja strategiatyössä laajassa joukossa yrityksiä. Koen, että yhteiskunnan monialainen kiinnostukseni ei ole kovin tyypillinen ammattitaustalleni yritysjohtajana.