Luova tuho hyvinvoinnin perustana

Uusien innovatiivisten kasvuyritysten kehittyminen on saanut lisääntyvästi ja ansaitusti huomiota tärkeänä osana Suomen kehittymistä ja nousua takaisin taloudellisesti tasapainoiseksi maaksi. Kykymme huolehtia vanhenevasta väestöstä ja terveydenhoidon menojen kasvusta tulevaisuudessa on riippuvainen avoimen sektorin eri yritystoiminnan menestymisestä. Tärkeää on myös kehittää innovatiivisella ja systemaattisella tavalla julkisen puolen prosesseja, joista osana on digitalisaatio ja tietojärjestelmät.

Luon joulutauolla antoisan ja tunnustuksia saaneen kirjan Why Nations Fail (kirj. Acamoglu ja Robinson). Kirjassa hyvin laajalla historiallisella perspektiivillä perustellaan sitä kuinka merkityksellinen kansakuntien onnistuneelle kehittymiselle on innovaatioiden ja ihmisten uudenlaisen luomisen mahdollisuudet. Edellytykset on rakennettava sille, että  kaikkien ihmisten – asemasta ja lähtökohdista riippumatta on mahdollista kehittää uutta ja hyötyä ja saada arvostusta omasta luovuudetaan. Tämä edellyttää instituutioita ja historiallista – poliittista ja hallinollista –  traditiota, joka mahdollistaa luovaa tuhoa. Kun uutta käyttökelpoista syntyy, osa vanhasta muuttuu käyttökelvottomaksi. Se on silloin jollekin lyhyellä tähtäimellä epäeduksi.

Suomalaisille on tällainen ympäristö monin osin itsestäänselvyys toisin kuin eräissä muissa maissa asuville. Maat, joissa hyvässä asemassa olevien intressinä ja tapana on huolehtia omista poliittisista ja taloudellisista eduistaan ennen yhteistä etua, menestyvät huonosti. Ei ole vaikeaa nähdä, että Ukraina ei voi kehittyä taloudellisesti, kun politiikka ja itsekkäiksi rakentuneet instituutiot eivät anna mahdollisuutta vapaudelle ja luovuudelle. Mexicon taloudellinen jälkeenjääneisyys esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna on jo vaikeampi analysoida. Sen historian ja instituutioiden rakentuminen ei ole tukenut luovuutta ja omasta innovatiivisesta työstään hyötymistä.

On syytä jatkuvasti analysoida oman maamme instituutioiden ja päättäjien toimivuutta, jotta osaaminen, innostus ja taitavuus saadaan ohjatuksi yhteisen hyvän rakentumiseen. Suomen hallitus on  Sote-uudistusvalmistelussaan mennyt kahlitsemaan osaavien asiantuntijoiden työtä ilman pitäviä perusteita. Toisaalta monet ministerit pääministerin johdolla ovat edesauttaneet ja innostaneet yritystoiminnan luovaa kehitystä kasvuyritystapahtumissa ja vaikkapa Team Finland idealla. Vaikkapa Tekesin rooli ja taito innovatiivisuuden edesauttajana Suomessa on ylivertaisen ammattimainen.

Luova tuho on tärkeä voima myös yritystoiminnassa. Yksilöt on saatava laittamaan parhaansa turhaan kahlitsematta tiettyjä suuntia ja sääntöjä antamalla. Kun nuorena miehenä sain pestin Nokiaan ja kohta pääkonttorin, muistan ihmetelleeni yrityksen toimintatapaa. Siellä lähes kuka vain sai tehdä omia keksintöjään ja juttujaan muiden puuttumatta – tiettyy rajaan asti. Ihmettelin, että tämäkö on organisoitu yritys. Myöhemmin ymmärsin, että tuo ominaisuus oli keskeisin Nokian menestyksen salaisuus kovan työn ja päätöksentekokyvyn rinnalla. Tuon ominaisuuden rikkominen epäonnistuneen johtamisen ja johtamisjärjestelmien kautta oli käsittääseni ytimessa, kun peliä lähdettiin menettämään. On tunnettu, että pitkäjänteisesti menestyneimpiä yrityksiä ovat ne ,jotka säilyttävät vanhan osalta hyvän ja jatkuvasti tuovat uutta lisäksi – usein luovan hulluuden kautta.