Yritysten yhteiskuntavastuullisuus suppeimmillaan tarkoittaa sitä, että yritys noudattaa  lakeja ja säädöksiä. Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tämä kapea määritelmä ei nykypäivänä enää vastaa yleistä käsitystä yhteiskuntavastuusta. Luonnon kantokyvyn rajojen rikkoutuminen ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämien ratkaisujen jatkuva monimutkaistuminen, sosiaalisten tekijöiden merkityksen kasvu sekä yhteiskunnan muutoksen loputtomasti kiihtyvä nopeus edellyttää, että yritysten vastuu ulottuu laajalle lainsäädännön vaatimusten yli.

Lukemattomia menestyneitä kasvuyrittäjiä on ohjannut voimakas tahto parantaa tai pelastaa maailmaa. Kun maailman valtameret on pelastettava vaikka muovipusseista, jonkun ihmisen tai  yrityksen on taisteltava uusien innovaatioiden löytämiseksi tähän. Riittävä motivaatio ei löydy, jos tarkoituksena on vain ”tuottaa osakkeenomistajille voittoa” tai noudattaa muita lakeja.

Yritykset ovat orgaaneja, joiden kyky on liikkua nopeiten ja löytää konkreettisia ratkaisuja maailman haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin. Yritysten ja yrittäjien vastuu  yhteiskunnasta nousee merkittäväksi. Vastuuttomuus varsinkin suurissa yrityksissä voi aiheuttaa jopa katastrofeja, vaikka noudatettaisiin voimassaolevaa lainsääädäntöä. Myös länsimaissa, jossa lainsäädäntö ja sen valvonta on kehittynyttä, on lukuisia varoittavia esimerkkejä. Yhtenä tällaisena oli BP:n aiheuttamien öljyvuotojen luontoon kohdistuva tuho ja huono jälkihoito Karibian merellä.

Yrityksen omaehtoinen, vapaaehtoinen vastuullisuus erityisesti luonnon kuormitukseen liittyvissä asioissa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, kiertotaloudessa, mutta myös sosiaalisissa asioissa , on välttämätöntä, jotta yhteiskuntamme voi toteuttaa kehityksen kohti parempaa hyvinvointia ja maailman säilymistä jälkipolville. Taloudelliset seikat ovat toki kaikkialla matkassa. Kun tulosta tulee, vastuullisia toimia on helpompi laajentaa. Katsokaamme vaikkapa Superecellin toimia ohjelmistokoulutuksen ja muiden vapaaehtoisten hyvää tekevien rahoitusprojektien osalta.

Rahoitusmarkkinat ja institutionaaliset investoijat antavat jo oman kasvavan paineensa yritysten vastuullisuuden osalta – erityisesti ilmaston muutoksen ja kiertotalouden osalta.

Yrityksen olemassaolon tarkoitus kumpuaa sen itselleen asettamasta tehtävästä – missiosta.  Mielekäs tarkoitus ja tehtävä motivoi henkilöstöä. Se luo vahvan perustan osaavien ihmisten itseohjautuvalle tuloksellisuudelle. Tärkeäksi koettu yhteinen tarkoitus ja vastuullisuus edesauttaa myös myös tulosta tuovan yhteistyön tiivistämistä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritysvastuun laaja läsnäolo on kaikkien yhteinen pitkäjänteinen etu.

Jossain tehtävissä organisaation tarkoituksen tulee ohittaa osakeyhtiölain määritelmä voiton tuottamisesta osakkeenomistajille. Esimerkiksi vanhustenhoidossa yksityisten yritysten vastuullisuus ei ole toiminut Suomessa. Voiton tekeminen ja itse tehtävä ovat muodostaneet ristiriidan. Sen sijaa voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, vaikkapa Gaius-säätiö, ovat vanhusten hyvän elämän mahdollistamassa tehtävässään ja vastuullisuudessaan onnistuneet aivan toisella tavalla.

Olin kuuntelemassa Nobelistimme Bengt Holmstömin lounasesitelmää pörssiklubilla. Minulle yllätyksenä hän kosketteli laajasti  vanhustenhoitoa ja yksityisen sektorille tässä kohdin jaettavan ”valinnanvapauden” toimimattomuutta. Hän ei uskonut yksityisten yritysten suoriutuvan tästä tehtävästä tyydyttävällä tavalla.