Käytönperusteinen autoverotus esillä hallitusneuvotteluissa
Huolimatta vähäpäästöisempien autojen osuuden kasvusta, liikenteen ilmastopäästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Liikennehän vastaa karkeasti 25 – 30 prosentista CO2-päästöistä ja tieliikenne ottaa siitä valtaosan. Paljon puhuttu lentäminen jää kauaksi liikenteen päästöjen osuudesta.
Suomen hallitusneuvotteluissa on jälleen nostettu esille autoverotuksen muuttaminen auton hankinnasta sen käyttämiseen – muutoin kuin polttoaineverotuksella. Syynä tähän ovat paitsi ilmastosyyt myös turvallisuus- ja fiskaaliset syyt. Aihe on ollut esillä jo kolmen aikaisemman hallituksen aikana ja EU-komissio laati jo 2004 direktiivin, jossa paikannukseen perustuvilla malleilla voitaisiin uusistaa tiemaksaminen älykkäille ratkaisuille. Suomihan on Euroopassa siitä poikkeus, että täällä ei ole tiemaksujärjestelmiä. EU-direktiivin takana oli 2004 huoli liikenteen päästöistä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta – eli ruuhkien vähentäminen.
Suomessa on uuden liikennekaari-lainsäädännön myötä vapautettu liikennedatan avointa saatavuutta ja alalle on syntynyt uudenlaisia palveluita järjestäviä yrityksiä. Sähköautojen lisääntyminen tulee vähentämään mittavasti valtion polttoaineverotuloja.
Vuonna 2013 toteutettiin liikenneministeri Kyllösen asettamana ns. Oikeudenmukaisen liikenteen selvitystyö, joka päätyi ehdottamaan laajoja kokeiluja sen osalta, että siirryttäisiin mahdollisesti käytön mukaiseen verotukseen ja samalla tuotaisiin autoilijoiden käyttöön erilaisia ajamista ja auton omistamista helpottavia palveluita. Myös vakuutusyhtiöt valmistautuivat käytön perusteiseen moottorivakuuttamiseen. Alan sidosryhmät ja järjestöt kannattivat etenemistä, mutta kovaääninen vastustaminen teki poliittisen päätöksenteon etenemisen mahdottomaksi.
Käytönperusteinen autoverotus paikannusta ja mobiiliteknologiaa hödyntäen sisältää edelleen aiemmin analysoidut edut. Nyt on lisäski sähköautojen lisääntyminen vielä lähempänä ja uusi teknologia tuonot uusia mobility-palveluita sekä ratkaisuja yksityisyyden suojan turvaamisen osalta. Tässäkin kohdin Suomi ja suomalaiset yritykset voisivat olla edelläkävijoita julkisen ja yksityisen yhteistoiminnan kautta. Tämä toisi suomaisille uusia vientimahdollisuuksia ja antaisi mahdollisuuksi vaikuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseen Suomen rajojen ulkopuolella – siellä missä suuret päästöt ja automassat ovat.