HS 8.1.2024/ Julkisen talouden ongelmat ovat muodostuneet mittaviksi ja Suomen kokonaisveroasteen laskuun on vaikuttanut erityisesti autoverotuksesta saatujen tulojen väheneminen. Tämän taustalla on autoveron – auton hankinnan yhteydessä maksettava veron -riippuvaisuus ostettujen autojen päästötasosta.

Sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen lisääntyminen on näin heikentänyt valtion tuloja askeleittain miljardeilla. Ongelma on ollut tiedossa ja ennakoitavissa jo vuosien ajan.

AHelsingin sanomat uutisoi 26. joulukuuta, että Keskusta ehdotti joulukuussa sähköautoille kilometriveroa. Muut puolueet lähtivät heti torppaamaan tätä ehdotusta.

Suomessa on valmisteltu useiden hallitusten aikana ajoneuvoveron muuttamista suoriteperusteiseksi ja samalla enemmän oikeudenmukaiseksi. Ajamisen määrään perustuvalla autoverolla kaikille autoille voitaisiin aidosti vähentää päästöjä ja huolehtia autoverotuksen tulojen säilymisestä.

Polttoaineiden verotus kohtelee kansalaisia kovin epäoikeudenmukaisesti. Olisi täysin perusteltua, että hyvin joukkoliikenneyhteyksien varrella kaupunkiseuduilla ajamisesta maksettaisiin ruuhka-aikana enemmän kuin eläkeläisen ajaessa vaikkapa terveyskeskukseen Ilomantsissa, jossa julkinen kyyti ei ole kohtuudella saatavilla.

Itse olen käyttänyt ajamisessani jo yli kymmenen vuoden ajan pääasiassa sähköä, mutta olen tietoinen siitä, että nopea liikenteen sähköistäminen ei vähennä yksiselitteisesti ympäristö- ja ilmastopäästöjä. Paras keino ympäristölle on saada vähennettyä erityisesti yksityisautoilun määrää.

Sähköauton valmistamisessa syntyy tällä hetkellä keskimäärin noin 60 % enemmän ilmastopäästöjä kuin perinteisen ottomoottoriauton valmistuksessa. Mikäli kaikki vaikka vain Euroopassa ryntäisivät ostamaan sähköautot, tietyt akun valmistamiselle välttämättömät metallit loppuisivat. Tämä tapahtuisi, vaikka monissa maissa kyseenalaisellakin tavalla toteutettua ja kovin saastuttava kaivostoimintaa pyrittäisiin laajentamaan. Venäjä on myös yksi merkittävä harvinaisten metallien tuottaja.  Liikenteen sähköistyksen tietty hitaus antaa aikaa uusien teknisten akkuun liittyvien innovaatioiden toteuttamiseen. Akkumetalleja voidaan ryhtyä myös kierrättämään, kun kaikki eivät samaan aikaan osta uutta sähköautoa. Sähköautokanta on vielä niin tuoretta, että niiden akuilla mennään vielä pitkään.

Suoritteeseen, eli aikaan, paikkaan ja kilometreihin, perustuva autoverotus hankinnan verotuksen sijaan toisi monia etuja. Ajamisen määrä vähenisi siellä, missä on vaihtoehtoja ja ajaminen ei ole välttämätöntä. Valtion verotulojen lasku pysähtyisi sähkö- ja kaasuautojen lisääntyessä.

Pienituloisten ja muiden ihmisten tärkeä liikkuminen ei kallistu liikaa alueilla, joissa vaihtoehdot joukkoliikenteelle ovat rajalliset. Ruuhkat vähenisivät, kun ajamisen valintoihin vaikutetaan ajanhetken mukaan. Yksityisautoilun määrän laskeminen vähentäisi päästöjä.