Pääministeri Jyrki Kataisen ja Eurooppaministeri Alexander Stubbin Ankaraan ja Istanbulin 18.-20.4.2012 suuntautunut poliittisia ja yritysdelegaatiotapaamisia sisältänyt matka oli tehokas ja välitön. Turkin talous on  kasvanut pääministerinsä Erdoganin aikana viuhaa tahtia ja yli 70 miljoonan asukkaan maa sisältää mittavan ja kasvavan markkinan.  On ymmärrettävää, että matkalle osallistui jopa noin 40 yritysedustajaa. Ministerimme tekivät kaikin tavoin voitavansa auttaessaan suomalaisten yritysten myynnin ja yhteistyön rakentumista Turkissa. Silmiinpistävää oli Kataisen ja Stubbin toiminta pienten ja keskisuurten yritysten eteen.

Turkilla ja turkkilaisilla on poikkeuksellisen lämpimät suhteet Suomeen ja suomalisten kanssa ja molemmilla puolilla on vilpitön halu eri alojen yhteistyön lisäämiseen. Isäntämme toki muistuttivat siitä, että kauppavaihtomme on voimakkaasti Suomelle positiivista ja että yritysten väliseltä yhteistyöltä toivotaan muutakin kuin suoraa vientiä. Vaikka ministereillämme oli jo yhdessä päivässä pelkästään Ankarassa kymmenisen  ministeritapaamista ja poliittiset keskustelut ottivat merkittävän osansa, yritystemme viennin edistäminen näytti olevan etusijalla ministereiden toimissa. Poliittiset keskustelut eivät sisällä vaikeita asioita suhteiden olessa lämpimät ja kahden välisten ongelmien poissaolo loistaa – näin ollen prioriteettien asettaminen tehdyllä tavalla on perusteltua ja mahdollista.

Ohjema oli tiukka. Vielä  kun virallisen ohjelman lisäksi oli itse järjestettyjä tapaamisia. Jouduin itse viime minuutilla jättämään osallistumiseni lounaalle Turkin varapääministerin ja ministeriemme kanssa, kun Alexander Stubb auttoi juuri ennen tätä heidän liikenneministerinsä järjestämään minulle liikenneministeriössä korkean tason tapaamisen koskien Turkin liikenneministeriä kiinnostavia satelliittiperustaisia tiemaksamiseen soveltuvia älyliikennejärjestelmiä ja -tuotteita. Tämä kuvasi matkan hektisyyttä ja tarkoitushakuisuutta.

Vanhemmat turkkilaiset tuntevat edelleen  1900-luvun alkupuolella kirjoitetun kirjan ”Valkoliljojen maa”, joka kertoo erittäin positiivisesti suomalaisista ja Suomen yhteiskunnan toimivuudesta, koska nyky-Turkin perustaja Kemal Ataturk määräsi sen pakolliseksi kirjaksi Turkin sotilasakatemiassa ja uskoi itse turkkilaisten ja suomalaisten sukulaisuuteen.

Tässä suotuisassa yhteistyöperustassa nuoret ministerimme osaavat löytää hyvin tarkoituksenmukaisesti ja vilpittömästi tavat edistää yhteistyötä maamme eteen. Kumpikin ministeri oli aina kuin mahdollista saatavilla yhteistyökeskusteluihin sekä asettivat yritykset eturiviin tapaamisissa. Tiukassa ohjelmassa he käyttivät aikansa tehokkaan konstailematta myös lentojen aikana yhdessä pääosan delegaatiota kanssa turistiluokassa. Tämä lisäsi osaltaa mahdollisuutta osallistuvien osapuolten ymmärryksen parantamisessa Suomen ja sen yhteistyökyvyn rakentamisessa. Asiat olivat ennen arvovaltaa.