Palkkatason kohoaminen työntää työpaikkojamme ulkomaille
Euroopan komission tuoreet tilastot kertovat Suomen menettäneen kilpailukykyään viime aikoina jopa Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. Yritystasolla näkyy selvästi palkkojen kohoamisen vaikutus kilpailukykyymme ja mahdollisuuteen työllistää suomalaisia. Kilpailijamme etulyöntiasema halvemman työvoiman maista, myös Euroopasta näkyy konkreettisella tavalla. Syksyllä päätetty 2,5 % :n tasokorotus vaikuttaa vaikkapa 100 henkilön ICT yrityksessä siten, että muutaman suomalaisen työpaikka on korvattava esimerkiksi Itä-Euroopan halvempien työvoiman maiden työntekijöillä. Kaksi ja puoli prosettia sadasta on kaksi ja puoli henkilöä. Kun halvemmissakaan maissa ei ole ilmaisia työntekijöitä, niin vähennyspaine suomalaisiin työntekijöihin on vieläkin suurempi. Jos yritys kasvaa, voidaan ehkä suomalaiset työpaikat säilyttää.
Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on makrotasolla analysoinut /HS 21.2.2012/ reaalisten yksikkötyökustannusten kohoamista Suomessa muita maita nopeammin . Arviot ovat linjassa sen kanssa, mitä yritystasolla näkyy. Yritysjohdon jatkuvana päänvaivana on organisoida tekemistä siten, että yhä suurempi osa työnteosta tapahtuu halvemmissa maissa. Muuten yritys ei jatka olemassaoloaan. Eikö olisi parempi jättää korotukset matalemmiksi.
Samaan aikaan kuitenkin yritysjohtajat ja eläkeyhtiöiden johtajat korottavat jatkuvasti toistensa palkkioita tasolle, joita normaaliin tai parempitasoiseenkaan elämään ei tarvita. Jotta palkkakehitystä voisimme hallita ja säilyttää työpaikkojamme Suomessa , joidenkin suurten yritysten johtajien tulisi astua esiin näyttääkseen esimerkkiä oman palkkakehityksensä hillitsemiseksi. Tuloerot ovat kasvaneet niin voimakkaasti, että yleisen palkkakehityksen hillintään kaivataan kovapalkkaisten esimerkkiä: verotuksella siihen ei päästä.
Saksassa on ollut perinteisesti kovempi palkkataso kuin Suomessa. Siellä on ollut viime vuosina kuitenkin nähtävissä toisenlaista kehitystä ahkeran työn tekemisen lisäksi. Tämä näkyy Saksan talouden vahvuutena. Suomi on jäämässä jälkeen kyvyssään työllistää kilpailukykyisesti – tämä näkyy samalla mikrotasolla ja makrotalouden tilastoissa. Devalvointimahdollisuudet ovat jääneet kauas meneisyyteen. Palkkamalltti ja palkkojen joustoa myös alaspäin kaivataan – kaikilla tasoilla.