Rakennemuutos liikenteeseen ajoissa

 

Suomen hallitukselta odotetaan nyt viimeistään rakenteellisia päätöksiä esimerkiksi työurien pituuksiin. Näitä päätöksiä olisi jo edellisen ja sitä edellisen hallituksen pitänyt tehdä. Aikaa on hukattu ja hukataan joka päivä.

Liikennejärjestelmien osalta rakennemuutospäätöksillä on valtiontalouden, alan työllisyys- ja teollisuuspoliittisten vaikutusten,  liikenteen sujuvuuden ja päästöjen osalta pitkäjänteisyydessään kiire. Autoveron tuotot ovat askeleittain vähentyneet ja jatkavat vähentymistään, koska – aivan oikein – vähäpäästöisille autoille on alennettu verotusta. Autojen päästötasot jatkavat pienenemistään ja jo tulevasta vuosikymmenestä  alkaen hybridi- ja sähköautojen määrä tulee lisääntymään merkitsevästi. Samaan aikaan tulotason kasvun myötä ja ihmisten muuttaessa pois ydinkeskustasta yksityisautoilun määrä uhkaa jatkaa ripeää kasvamistaan. Tieinvestoinnit nielevät merkittäviä rahasummia. Liikenteen päästöt jatkavat kasvuaan ja joukkoliikenteen kannattavuushaasteet lisääntyvät, jos joukkoliikenne ei kehity entistä helpommaksi ja joustavammaksi ja pysty kilpailemaan oman auton käytön kanssa.

Autoveron periminen vasta autoa käytettäessä auton käytön mukaan sen sijaan, että se perittäisiin autoa hankittaessa, on aivan keskiössä ajateltaessa väistämätöntä tarvetta ajoissa muuttaa liikenteen ja matkustamisen rakenteita. Tämä nivoutuu joukkoliikenteen joustavaan kehittämiseen. Kummassakin edellytyksenä on, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään lisääntyvästi ja hyvin kehitetyllä tavalla. Kummallakin alueella Suomen teollisuuden ja toimijoiden on mahdollista jatkaa kehitystä, joilla Suomeen luodaan älyliikenneosaamisessa kansainvälistä huippua, työpaikkoja ja taloudellista kehitystä.

Auton verot  tai ajamisen maksut hinnoiteltaessa käytön mukaan joustavalla tavalla tarvitaan EU:n määritysten mukainen satelliittiperustainen ja lähinnä matkapuhelinverkon avulla viestivä tekniikka. Liikenne- ja viestintäministeriö  -vetoisesti on valmisteltu mahdollisuutta pystyttää Suomeen tällainen palvelukokonaisuus. Sama toiminnallinen ja tekninen struktuuri  toisi autoilijoille muitakin ICT:tä hyödyntäviä palveluja  – vaikkapa apua  autojen vikojen ja huoltoaikojen etäkäsittelyyn tai etäkatsastuksen. Ns. kutsuohjatun joukkoliikenneratkaisujen osalta on Suomessa menossa eri toimia, joissa ICT-teknologiaa hyödynnetään älykkäästi ja tehdään toiminnot asiakkaalle helpoksi. Ajoneuvo tulee edullisesti sinne missä matkustaja haluaa nousta kyytiin.

Päätökset erityisesti  joustavien käyttöön perustuvien maksujen tuomiseksi liikenteeseen yhdessä autoilijoita ja muita kuin omaa kulkuvälinettä käyttäviä kulkijoita hyödyttävien tietopalveluiden kanssa on tärkeä päätös ja se on tehtävä niin pian kuin mahdollista.  Tätä kautta valtiontalouden osalta voidaan hallita tulevina vuosina tuloja, palvella kulkijoitakehittyvässä liikennestruktuurissa  paremmin, rajoittaa päästöjä ja luoda työpaikkoja Suomen nyt näivettyvään teollisuuteen. Myös autokanta voi uusiutua nopeammin ja autoala voi säilyä suomalisia työllistävänä palvelualana.