Miten Väyläyhtiö mahdollistaisi teiden paremman kunnon ja autoilijan kustannusten pienenemisen ?

Liikenne- ja viestintäministeriön tänään esittelemä uudistus, jossa perustettaisiin uusi liikenneverkkoyhtiö hallitsemaan maamme tiestöä ja sen kunnossapitoa on saanut huomattavaa julkisuutta ja arvostelua. Monia kysymyksiä ja epäilyksiä on ymmärrettävästi esitetty. Yhtenä suurena kysymyksena on esitetty: Miten uuden yhtiön perustaminen ”voi luoda uutta rahaa” eli autoilijoiden maksut eivät kohoa, mutta tieverkkoa pidetään aiempaa paremmassa kunnossa ?

Tähän kysymyksen on LVM lyhyen tähtäimen osalta vastannut siten, että budjetin ulkopuolinen julkisomisteinen yhtiö voi hankkia rahoitusta valtion budjettitalouden ulkopuolelta lainaamalla. Lainat tulee joskus maksaa pois. Se tarkoittaa sitä, että pidemmällä aikavälillä teiden ylläpito ja kuluminen ja tien käyttäminen on voitava tehdä tehokkaammksi ja säästöjä on löydyttävä muualta. Avainkysymys on siis, miten tehostus voisi tapahtua ja voidaanko päästä riittäviin parannuksiin.

Tässä siirrytään sitten digitalisaatioon, tietotekniikan ja tiedonsiirron mahdollistamiin uusiin liiketoiminta- ja palvelumalleihin. Yksityisille yrityksille ja toimijoille syntyy hyötyjä, joista osa voi siirtyä teiden rahoitukseen käyttömaksujen kautta. Ollaan vaikealla alueella, jossa tavallisen kansalaisen hahmotuskyky tulevaisuuden kehityksestä joutuu koetukselle.

Miten LVM:n nimeämien autovakuutusyhtiöiden , teleoperattorien, tulevien  autoilijoiden palveluoperattorien, autokauppojen ja autohuoltoyhtiöiden palvelumallit ja digitalisaatio edistävät kansalaisille tulevien maksujen pienenemiseen ? Miten valtion toimet uudenlaisen liikennerakenteen osalta luovat perustaa eri yllä sanottujen ja muiden liikenteen toimijoiden käyttäytymiseen ? Voidaanko tämän kautta saavuttaa haluttuja säästöjä ?

On selvää, että säästöjä syntyy ja uudenlaisten ratkaisujen tulo liikenteeseen on jo vaudissa. OP:n lanseeraama sähköautojen vuokrausmalli ja S-ryhmän uudenlainen palveluekosysteemi ovat jo toimivia esimerkkejä. http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/alyautoilubisneksen-odotetaan-kasvavan-lahivuosina-kovaa-vauhtia-14041342/

Edellä olevan linkin uutinen kertoo siitä, kuinka autokauppa on muuttumassa autojen vuokraamiseksi – yhä useampi ei halua enää omistaa autoa, vaan niputtaa autoilunsa kuukausimaksuihin ja voi samalla appsilla hoitaa  huoletta ja tehokkaammin huoltonsa, vakuutuksensa, pysäköinnin, auton eri maksut ja auton vuokraamisen eteenpäin ja vaihtamisen halutessaan.

LVM:n kertoma palvelukehitys etenee vääjäämättä, mutta tarvitaanko siihen Väyläyhtiötä, muita julkisen vallan toimia ja säästäkö tämä kansalaisten rahoja ?

Toimittuani ensin Nokian strategiatehtävissä matkapuhelinverkkojen kehityksen aikana, jolloin julkisen vallan toimet olivat oleellisia koko Nokia-klusterin nousulle ja seurattuani 20 vuoden ajan liikenteen telematiikan ja autoviestinnän kehitystä kansainvälisesti olen vakuuttunut, että julkisen vallan toimet oikealla tavalla yhdessä markkinakehityksen kanssa avaavat todella uutta ja tehokasta.

Esimerkiksi vakuutusyhtiöt lähtevät todella liikkeelle älyautoilussa vasta, kun julkinen valta on tukemassa uusien palveluiden kehittymistä ja sellaisia palveluratkaisuja, joilla autot ovat liitettynä internettiin.

Suureksi kysymykseksi jää: saadaanko digitaalisaatiolla, kilpailun mukaantuomisella palvelutarjontaan ja rakenteiden muuttamisella riittävät säästöt jollain aikavälillä ? En tiedä.

Jos jäädään paikalle, on kuitenkin selvää, että asiat eivät voi kehittyä hyvään suuntaa. Muutokset maailmalla jatkuvat meistä riippumatta. Suomen on otettava askelia juuri nyt – juhlavuotenaan.

Jos meillä uudet ratkaisut onnistuvat, kuten NMT-verkkoa rakennettaessa, voimme aikaansaada sellaista osaamista ja yritystoimintaa, jolla luodaan suuri määrä työpaikkoja ja hyvinvointia vientikelpoisen yritystoiminnan kehittymisen kautta.

Jos autoveron tuotto vaikka vähenee, mutta vanhenevan kansakuntamme hyvinvointi uuden teknologian ja palveluratkaisujen vietitoiminnan kautta vahvistuu ja veronmaksukyky lisääntyy, on lopputulos silloinkin positiivinen.

Kyse on kauaskantoisista linjanvedoista kansankuntamme eteenpäinmenossa. On harmillista, jos keskustelu pyörii voimakkaasti sellaisella tasolla, että autoilijat ovat huolissaan tietoturvattoman kyttäämisen mahdollisuudesta ja vastustavat ehdottomasti eteenpäinmenon askelia tunteen pohjalta. Päätöksiä ei voi tehdä huutoäänestyksellä siitä kenen ajomatkat voisivat johtaa suurempiin ja kenen vähän pienempiin maksuihin.

Tietoturvan ja yksityisyydensuojan osalta on nyt jo ratkaisut käsillämme, sen tietävät muutkin alan asiantuntijat. Kyse on siitä, että viranomaiset edellyttävät näitä asioita. Yritykset helposti voivat mennä hintakuristuksessa siihen, että esimerkiksi tietoturva-asioita ei hoideta parhaalla mahdollisella tavalla.

Päästöjen vähenemisen kautta ajoperusteisilla maksuilla hyöty syntyy koko yhteiskunnalle.

Hallituksemme ja LVM:n avoin linja, jossa kansalaislta kysytään palautetta ja näkemyksiä on tärkeä näin mittavia rakenteellia muutoksi käynnistettäess.