Digitalisaatio ja tiedon nopea kulkeminen muuttavat myös työmarkkinoita. Kehitys on hyvä ymmärtää, jotta Suomi ei jää enempää jälkeen työmarkkinoiden joustavuudessa – kaikkien osapuolten eduksi.

The Economist kirjoitti vuoden ensimmäisen lehtensä pääkirjoituksessa kuinka tietojärjestelmiä hyödyntänen yrittäjät ja yritykset käyttävät kasvavasti eri aloilla freelance-työntekijöitä. Lehti puhuu kysyntätalouden (on-demand economy) kasvusta. Suomessa työmarkkinoiden jäykkyyksistä joudutaan keskustelemaan vielä menneen ajan lähtökohdista.

Tunnetuinuudenlainen jo nyt maailmanlaajuinen palveluntuottaja, jonka palvelujen toteuttajaksi voi ilmoittautua kuka vain on Kaliforniasta lähtenyt Uber. Sen kehittyneen mobile apps’in avulla käyttäjä voi tilata taksikuljetuksia vastaavia kuljetuksia edullisesti. Kuljettajaksi voi ilmoittautua lähes kuka vain, joka ehtii autollaan tehdä keikkoja. Samantyyppiset sovellukset ovat lähteneet kasvuun myös mm. lääkäri-, asianajo- ja mainossuunnittelupalveluissa. Voidaan vain ennakoida, miten lähestymistapa laajenee eri toimialoille ja osaajaryhmiin. Hyvin toteutettuna työvoimaresurssit tulevat entistä tehokkaammin käyttöön. Samalla työsuhteen muoto muuttuu merkittävästi.

Suomessa kamppaillaan vielä traditionaalisempien työmarkkinoiden jäykkyyskysymysten kanssa. VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 2.1. siitä, miten yleissitovuus on aikansa elänyt ja että Suomalaista työlupakäytäntöä olisi työperäisen maahanmuuton osalta syytä helpottaa. Hän korosti paikallisen sopimisen merkitystä tarvittaessa yleissitovia ehtoja edullisemmalla tavalla.

Suomen työmarkkinoiden joustavuus ja vaikkapa yrityskohtainen sopimusmahdollisuus on jäänyt jälkeen tärkeimmistä europpalaisista kumppaneistamme Pojoismaista ja Saksasta. Tämähän on yksi oleellisista rajoitteista talouskehityksellemme.

Kuten Economistin pääkirjoituksesta selviää, työmarkkinoilla on maailmalla jo merkittäviä uusi trendejä kohti radikaalisti lisääntyvää joustavuutta. Suomessa painiskellaan vielä jäykkien työmarkkinajärjestöjen sopimiskysymysten kanssa, vaikka katse tulisi olla jo paljon kauempana, jotta Suomen kilpailukyvyssä voitaisiin ottaa tarvittava harppaus. Tämä on edellytys sille, että taloutemme nousee vaikeasta tilanteesta. Etu on kansakunnallemme yhteinen.