Suomen vientiteollisuus ei ole toipunut lähimainkaan vuoden 2008 kriisiä edeltävälle tasolle – kuten se on tehnyt esimerkiksi Ruotsissa. Vientiteollisuus ei ole myöskään palautunut siitä järkytyksestä, jonka kohtasimme, kun työmarkkinajärjestöt tuolloin sopivat tiukassa kansaivälisessä kilpailutilanteessa ylimitotetuista palkankorotuksista. Toki merkittävin osuus vientimme taantumisesta ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menetyksestä  lukeutuu NOKIA-ICT -clusterin ja puunjalostusteollisuuden pudotukseen. Jälkimmäiseen kytkeytyy paperin kysynnän lasku Euroopassa.

On syytä katsoa eteenpäin ja vertailla, miten Suomen toimia ja tilattetta voisi hyödyllisesti verrata Saksan tilanteeseen. Saksan vientiteollisuuden kilpailukykyhän on on kehittynyt aivan toisella tavoin positiivisesti kuin, mikä kehitys on ollut Suomessa. Tästä on kiitetty Saksan palkkapolitiikkaa. Nyt tosin on kantautunut tietoja Saksan julkisen alan palkkojen reilusta, paikoin jopa 9 %:n korotuksista ja yksityisellä sektorilla on uumoiltu jopa 5 %:n ylittäviä korotuksia. Onko mahdollinen Saksan palkkojen ripeä nousu Suomelle positiivista vai epäedullista ?

Osallistuin Suomen Autokauppiasliiton juhlaseminaariin Kalastajatorpalla. Täällä professori Sixten Korkman vastasi ansiokkaan  Suomen taloustilanteen analyysinsä jälkeen tuohon yllä olevaan kysymykseeni. Saksan palkkojen kohoaminen voisi olla Suomen kannalta hyväksi, kunhan maltti pidetään täällä. Seuraavana esiintyvä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies antoi lisävalaistusta tähän kysymykseen kertoen mm. sen, että Saksassa voi yritykset tai toimialat poiketa sovitusta palkkaraamista alaspäin, jos tuottavuuskehitys ei anna korotuksille myötä. Malli vaikuttaa joustavuudessaan erinomaiselta.

Häkämies kuvasi ajankohtaisessa esityksessään taulukolla eri  palkankorostuprosettien vaikutusta ostovoimanja työllisyyden kehitykseen ja mukana oli 0-linjaa, mitä nyt erityisesti  monilla vientialoilla ehdottomasti kaivataan.  Mikrotasolta tarkasteltaessa voidaan osoittaa todeksi Häkämiehen perustelut kokonaistalouden suotuisasta kehityksestä, jos noudatetaan 0-linjaa.  Jos esimerkiksi elektroniikkaa tai ohjelmistoja vientiin kehittävän tuotekehityshenkilöiden palkkoja korotetaan 3 % seuraa siitä helposti, että 20 henkilön tuotekehitystiimistä joudutaan vähentämään 1-2 henkilöä ja mahdollisesti siirtämään työpanosta halvemman työvoiman maahan. Muuten yritys ei voi kiristyvillä markkinoilla jatkaa taloudellisesti tervepohjaista toimintaa.

Suomesta katsoen Berliini näyttäytyy suorastaa halpamaana. Hyviä ja ahkeria ihmisä voi palkata Berliinistä lähes puolella sitä kustannuksesta, mitä meillä pääkaupunkiseudulla maksetaan. Makrotason vertailut Saksan ja Suomen välillä näkyvät yritystasolla konkreettisena ja vaikuttavat yritysten päätöksiin ja työpaikkojen kehitykseen.