Antti Rinteen  hallitus pyrkii vastaamaan globaaliin ilmastohaasteeseemme ja on asettanut tavoitteeksi hiilineutrauden Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että uusiutuvat energiamuodot korvaisivat fossiilisten polttoaineiden käytön15 vuoden aikana. Tavoite on hyvin vaativa ja sen toteutuminen edellyttäisi merkittäviä rakenteisiinkin meneviä toimia ripeästi ja laaja-alaisesti.

Suomen ilmakehäpäästöjen vastatessa vain noin 1,5 promillea maailman päästöistä on tärkeää, että niitä toimia , joilla voimme parhaiten vaikuttaa päästöjen vähenemiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella, ei jätetä käyttämättä. Suomalaiset ovat vahvoja uusien mallien ja teknologian kehittämisessä ja suomalaista esimerkkiä on totuttu maailmalla arvostamaan. Jos hallituksen ilmastotavoitteisiin ei kaikin osin päästäisi Suomessa, niin positiiviset vaikutukset kansainvälisesti voivat kompensoida asian moninkertaisesti.

Liikennesektori on yksi keskeisistä päästölähteistä ja vastaa laskentatavasta riippuen noin neljänneksestä kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenne kattaa tästä noin 90 %. Huolimatta vähäpäästöisempien autojen pitkään jatkuneesta lisääntymisestä päästöjen kasvu on taittunut Suomessa vasta vuoden 2008 jälkeen. Liikenteen osalta hallituksemme on linjannut päästöjen puolittamistavoitteeksi vuoden 2030 verrattuna vuoteen 2005. Siihen eivät nyt konkretisoidut toimet riitä .

Energialähteen korvautuminen nopeasti uusiutuvilla polttoaineilla ei ole realistista. Sähkö- , kaasu- ja hybridiautojen määrä kasvaa ripeästi, mutta osuus pysyy marginaalisena vielä useita vuosia. Sähköautojen hinta ja nykyinen akkuteknologia sekä sen edellyttämä vaativasti saatavien mineraalien tarve ei anna perustaa asetettujen aikataulujen edellyttämälle liikenteen sähköistymiselle globaalissa mittakaavassakaan.

Millään yksittäisellä toimenpiteellä ei päästä päästötavoitteisiin, vaan tarvitsemme lukuisten erilaisten toimenpiteiden käynnistämistä. Joudumme oikeasti muuttamaan yhteiskunnan ja liikennejärjestelmän perusrakenteita. Kunkin meistä on mietittävä omia valintojamme ja muutettava tottumuksiamme kulkutavan osalta. Yhteiskunnan vaikuttaminen liikennesuoritteen eli ajamisen määrän on pakko olla vahvasti mukana, mikäli haluamme olla lähelläkään tavoitettamme.

Polttoaineen hinnan korottaminen huomattavalla tavalla ilmeisemmin vähentäisi merkittävästi ajamista, mutta sen haittavaikutukset ihmisten elämälle ja yritystoiminnalle olisivat dramaaatiset. Ajamisen määrään, ajankohtaan ja ajoalueeseen perustuvalla älykkäällä maksujärjestelmällä voitaisiin kohdentaa ajamisen maksaminen voimakkaimmin kohteisiin ja ajankohtiin, joissa vaihtoehtoja on saatavilla. Mobiiliteknologiaan ja digitalisaatioon kytkeytyvä älyliikenne on Suomalaisten yritysten vahvaa osaamisaluetta.

Meillä maailman eturivissä kehitetyt ja käyttöönotetut liikenteen palveluistamismallit, erityisesti Mobility as a Service(MaaS), ovat antaneet vaikutuksensa ja luoneet Suomeen kansainvälisesti suuntautunutta yritystoimintaa ja luoneet vaikutusta myös päästöjen vähentämislle laajemminkin.

Kolmen aiemman hallituksemme aikana on tehty valmistelutyötä sen eteen, että Suomeen tuotaisiin ajamiseen määrään, aikaan ja paikkaan kytkeytyvä maksu- tai veromalli. Esimerkiksi Merja Kyllösen(vas) ollessa liikenne- ja viestintäministerinä Jyrki Kataisen hallituksessa asetti hän Oikeudenmukaisen liikenteen -työryhmän laatimaan ajamisen maksamisesta etenemisehdotuksen. Laajassa lausuntokierroksessa alan järjestöt puolsivat kattavasti työryhmän ehdotuksia laajojen kokeilujen käynnistämiseksi. Mitään ei kuitenkaan käynnistetty.

 

Useat tutkimukset puoltavat sitä, että liikenteen vähentämisen merkittävin keino on ajamisen hinnoittelu. Nykyisen hallituksen ohjelmassa onkin kirjattu: “Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä.” Keskustelussa olleet ruuhkamaksut kaupunkialueilla soveltuvat miljoonakaupunkeihin kuten Lontooseen, joissa ilmanlaatu- ja ruuhkahaitat ovat merkittäviä. Helsingin tai muiden Suomen kaupunkien osalta paikalliset tietullijärjestelmät olisivat tuloksiltaan marginaalisia ajatellen ilmastopäästöjä eivätkä tukisi liikennejärjestelmien älykkyyden kehittämistä.

Ajamisen paikkaan jä määrään perustuva järjestelmä toisi monia etuja päästövähennyksien lisäksi. Näitä ovat liikenteen sujuvoituminen, ajoturvallisuuden lisääntyminen sekä autokannan nopeampi uusiutuminen vähäpäästöisiimpiin ja turvallisempiin autoihin. Kasvanut käytettyjen autojen tuonti ei enää houkuttelisi.

Uusien älyliikennemallien ja mahdollisuuksien tuominen Suomen kotimarkkinoille vahvistaisi suomalaisten yritysten innovaatioympäristöä ja loisi perustaa uusilla vientimahdollisuuksille ja tätä kautta vaikuttavuudelle päästöjen osalta kansainvälisesti.

Tulevaisuutta ajatellen ajamisen maksamisen uudenlaisella mallilla voidaan turvata myös fiskaalinen puoli eli verotulojen jatkuminen, kun polttoaineverotulot pienenevät autojen sähköistymisen myötä.

Valmisteltujen liikenteen satelliittiperustaiseen paikantamiseen kytkeytyvät aloitteet ovat kaatuneet useasti huoleen siitä, että autoilijoiden kulkemista ja paikkaa seurattaisin tarkoin ja ihmisten liikkumisen yksityisyydensuoja vaarantusi. Pelko perustuu puutteelliseen tietoon ja sisältää ylireagointia. Tiemaksun keräämistä varten on tarpeetonta välittää autoilijoiden reitti- tai tarkkoja paikkatietoja saati nopeuksia. Eri teiden hinnoittelu voidaan toteuttaa alueiden mukaan. Autoilijan ollessa esimerkisi Helsingin tietyllä rajatulla alueella klo 8 -9 välillä maksu kilometriä kohden on toinen kuin Lapin läänissä viikonloppuna. Ajamisen paikkaa ei tarvitse välittää maksun perustaksi.

Liikenne tulee muuttumaan uusien teknologioiden, kuten 5G-verkkojen myötä. Ihmiset eivät halua omistaa itse autoja, erilaiset palvelu- ja käyttömallit yleistyvät ja itseohjautuvat autot ilmestyvät kuvaan. Ilmastotavoitteisiin ja kestävään kehitykseen tulee reagoida systeemisillä muutoksilla. Julkisen vallan tehtävä on olla luomassa ympäristöä, jossa yritykset voivat innovaatioillaan tuoda kestäviä ratkaisuja niin Suomeen kuin muuallekin. Ilmastoa ja luontoa säästävien älykkäidn km-pohjaisten ajamisen vero- ja maksamismallien osalta on välttämätöntä vihdoin edetä.