Joe Biden on muutosten presidentti

Yhdysvaltain  Joe Biden tulisi nähdä merkittävien muutosten presidenttinä. Tällaisena häntä, rauhallisen oloista 80-vuotiasta, maailman taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvimman maan päämiestä ei yleisesti havaita. Media  näkee pinnallisimmat asiat, mutta harvemmin pureutuu syvemmälle pitkän aikavälin linjauksiin. Biden on toimillaan palauttamassa Yhdysvaltoja kahdella tavalla sen aiempien vahvuuksien äärelle. Hän on tuonut uudellen konkreetisesti ja mittavasti aiemmin vallalla olleen New Deal -ajattelun, eli julkisen vallan puuttumisen talouden ohjaamiseen ja vahvistamiseen. Myös Yhdysvaltain roolin merkityksen palauttaminen demokraattisen ja vapaan maailman johtajaksi on tapahtumassa. Lisäksi Bidenin johdolla on maa ottanut aimo askelia ilmastokriisin edellyttämissä toimissa ja teollisuuden vihreässä siirtymässä. Nämä kaikki ovat vaatineet ja vaativat mittavia panostuksia. Toimien seuraukset tulevat näkymään pitkälle tulevaisuuteen. Huolestuttavana sivutuotteena on tosin liittovaltion velan nopea kasvu, joka kiihtyi tähän vauhtiin Trumpin aikana, kun Covid-19 tuli päälle.

Ronald Reaganin tullessa presidentiksi 1980-luvun alussa hänen aikanaan katkesi se Yhdysvaltain tasapuolisemmin jakautuneen taloudellisen nousun jakso, joka oli käynnistynyt suuren laman jälkeen. Franklin D. Rooseveltin tultua presidentiksi vuonna 1933 hän käynnisti New Deal -ohjelman. New Deal merkitsi julkisen vallan – erityisesti liittovaltion – puuttumista talouden ja yhteiskunnan säädösten etenemiseen eri tavoin. Tuo ajattelu ja toimintamalli jatkui läpi vuosikymmenten sekä demokraatti-, että rebuplikaanipresidenttien aikana. /Tästä loitava analyysi Gary Gerstlen kirjassa The Rice and Fall of the Neoliberal Order./ Reaganin aikana käynistyi uudelleen neoliberelitinen yhteiskuntapolitiikka, jossa valtion osuus säntelyssä ja talouselämääss mukanaolossa rajoitettiin. Tämä johti kasvavaan eriarvoistumiseen ja toimi perustana myös tyytymättömyydelle, joka mahdollisti Donald Trumpin valinnan paljon myöhemmin presidentiksi karmaisevin seurauksin. Nyt Joe Bidenin johdolla on käynnistetty valtaisa investointiohjelma, tuettu kaikkia kansalaisia rahalisesti Covid19- jälkeisenä aikana ja edistetty myös vähimmäspalkkojen tuloa sekä opintomaksujen kasvua on hillitty.

Vielä 1980-luvulla, kun itse opiskelilin Yhdysvalloissa, koulutuksessa ja yhteiskunnassa toistettiin USA:n erityistä tehtävää puolustaa maailman demokratian arvoja. Yhdysvallat vilpittömästi uskoi ja toimi tämän tehtävän eteen. Karmeita ylilyöntejäkin tapahtui, kuten Vietnamin sodasta tiedämme. Tuohon tehtävään maailman demokratian puolustajana kytkeytyi moraaliset arvot ja tavoitteet, jotka oikeuttivat Yhdysvaltojen asemaa omien kansalaisten ja uskopuolisten demokratioiden silmissä. Tämä moraalinen oikeutus rapautui toden teolla George Bush nuoremman aikana ja toimissa September 11th 2001-tapahtumien jälkeen. Valheellisin perustein tehty hyökkäys Irakiin ja vankien kohtelu murensivat kaikki moraaliset tukipilarit Yhdysvaltoin toiminnalle. Ronald Trumpin tultua valituksi Barack Obaman jälkeen presidentiksi sveil muuttui vielä ”America First” -aiheiseksi ja tuo vuosikymmeniä kestänyt ajatus  tehtävästä turvata maailman demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa hylättiin – myös jopa omassa maassa Capitol-kukkulan hyökkäykseen kärjistyen ja vaalitulosten kieltämisen kautta.

Joe Biden on pyrkinyt systemaattisesti palauttamaan Amerikan ajatuksen koko maailman demokratian johtava puolustajana. Tässä on näkynyt demokratisten maiden yhteen kutsutut konferenssit. Nyt tuo puolustustaistelu demokratian puolesta näkyy dramaattisella tavalla Ukrainan puolustamisessa, Venäjän toimien tuomitsemisessa sekä Taiwanin demokratian tukemisena. Vastakkainasettelu yhä yksinvaltaisemmaksi muuttuneen Kiinan kanssa on noussut maailmanpolitiikan tärkeimmäksi kysymykseksi.

Ilmastonmuutoksen osalta Joe Biden teki täyskäännöksen Trumpin hallinnon jälkeen ja heti alkuun hän nimitti John Kerryn hallintosna korkean tason ”ilmastolähettilääksi”. Nyt Eurooppa on huolissaan valtavista tukijaisista Yhdysvaltain teollisuudelle ja yrityksille. Kuka olis voinut uskoa tilanteen kääntyvän näin dramattisesti. Pelkona on Euroopan vihreiden investointien valuminen Amerikkaan.

Nämä kaikki Bidenin viemät muutokset ovat mittaluokaltaan suuria, systemaattisesti suunniteltuja ja pitkävaikutteisia. Joe Bidenin johdolla tehdään muutosta. Toivottavasti se jatkuu eikä maan poliittinen jakautuminen pilaa kehitystä.