Hallitus on hämmästyttänyt kompastelullaan  sote- ja  kuntauudistustoimissaan.  On keskitytty kinastelemaan kunta- ja sotealueiden jaosta ja koosta ja erkaannuttu toimista, joilla terveydenhuoltoamme todella parannetaan ja tehostetaan. Näitä toimia ovat ruohonjuuritasolle ulottuvien  prosessien, toimintatapojen, hoitoketjujen ja tietojärjestelmien kehittäminen  sekä  uusimman  tutkimuksen  hyödyntäminen kliinisessä työssä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri(HUS), joka tukeutuu sen osana toimivan yliopistosairaala HYKSin erikoisosaamiseen,  on viime vuosina osoittanut konkreettisia taloudellisia ja toiminnallisia saavutuksia. Kehittämisestä ja tehostamisesta johtuvat vuosisäästöt Uudenmaan alueella ovat olleet noin 300 miljoonaa euroa  ja  asukasta kohden maan huippua.  Sairaalakokonaisuus on omaa luokkaansa Suomessa mitattaessa potilaskustannuksia ja potilaskustannusten alenemista.

Uudenmaan kuntien omistaman HUS:n sairaalakokonaisuuden johdolla ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ja taito kehittää sen palvelukykyä ja tehokkuutta. Tähän on sisältynyt eri yksiköiden ja osaamisaluieden organisoiminen tarkoituksenmukaisen kokoisiksi. Kuntien raja-aidat eivät ole päässeet liiaksi häiritsemään ammattilaisten systemaattista kehitystyötä.

Vastaavan tyyppisesti organisoiden voitaisiin saada ja on saatukin aikaan tehokkuutta myös muualla Suomessa –  HUSia pienemmässä mittakaavassa.

Hallituksen kaavailema vastuukuntamalli sisältää vaaran lyhytjänteisemmän kuntapolitiikan ohjauksesta ylitse erikoissairaanhoidon ammattimaisen kehityksen.  Niin HUSissa kuin muissa vaativissa organisaatioissa olisi tärkeää saada hallintoelimiin myös muita kuin kuntien poliittisia edustajia.

HS 14.10.2013/ Hallitus valmistelee kovalla kiireellä vuoden loppuun  uusinta esitystään sote-laista , kun aiemmat valmistelut eivät kohdanneet asiantuntijoiden ja kuntapäättäjien näkemyksiä.  Valmistelu näyttäisi etenevän edelleen  ainakin erkoissairaanhoidon osalta  väärästä suunnasta – kuntien vastuista ja rakenteista. Tulisi ensin katsoa, miten erikoissairaanhoito tehokkaimmin organisoidaan – kuntarajoista riippumatta. HUSin mallia on järkevää käyttää monelta osin esimerkkinä. Ajatusmalli voi helposti johtaa siihen, että kuntien rooli terveydenhuollossa supistuu. Metropolialueella ei missää nimessä ole järkevää hajottaa HUS-kokonaisuutta. Hallituksen päätös metropolihallinnon perustamisesta ilman sen sisältöä kertoo osaltaa, että ratkaisuja tehdään väärässä järjestyksessä.