EU:n komissio on nostanut ilmastopäästöt ja ympäristöasiat Euroopan Green Dealin siivittämänä selkeästi toimintansa painopisteeseen. Ilmasto ja ympäristöön liittyvät haasteet eivät ole enää erillään muista EU:n tavoitteista, vaan ne ovat keskeinen osa EU:n kasvu- ja kilpailukykytavoitteita. Syy on ymmärrettävä. Ympäristömme ei kestä nykyisenlaista toimintaamme. Sekä ilmastopäästöjen että maapallon resurssien käytön kannalta on kirjattu välttämättömyydeksi siirtyä kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Kiertotalous on noussut tärkeään asemaan EU:n kestävää kehitystä painottavassa teollisuusstrategiassa.

Kiertotalous tarkoittaa sitä, että kaikki luonnosta otetut raaka-aineet ja materiaalit kiertävät takaisin käyttöön synnyttämättä jätettä. Energian osalta se tarkoittaa uusiuituvaa energiaa, jossa fossiilisia ilmakehään palautuvia aineita ei käytetä. Matkalla kohti täysin toimivaa kiertotaloutta pidennetään tuotteiden elinkaaria, muutetaan valmistusprosesseja myrkyttömiin ja kiertäviin materiaaleihin, kehitetään uudelleenkäytön tekniikoita ja luodaan uusia palvelu- ja yhteiskäyttömalleja.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää systeemistä muutosta, joka ulottuu läpi tuotanto- ja materiaaliketjujen ja toisiinsa nivoutuvien liiketoimintamallien. Se tarkoittaa rakennettavien ympäristöjen osalta kokonaan uutta lähentymistapaa rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä hyvää sunnittelua rakennetun ympäritön jätteettömästä toiminnasta.

EU:n komissio haluaa Euroopan omaksuvan kuluvana vuonna 2020 uuden teollisuusstrategian ja kytkee siihen uuden kiertotalouden toimintaohjelman (a new circular economy action plan). Tarkoituksen on – ei vähempää kuin – modernisoida Euroopan talous kestävällä tavalla ja vaikuttaa sen uudistumiseen globaalisti. Tehtävä on kunnianhimoinen ja vaativa. EU:n organisaatiot selviä siitä yksin, vaikka jäsenmaat lähtisivät määrätietoisesti mukaan. Useat EU maat, kuten Suomi etujoukossa, ovat lähteneet jo ottamaan omia askeleitaan.

Mittava ja vaativa muutos riittävän ripeällä tavalla edellyttää yhteistoimintaa yritysten ja EU:n sekä kansallisten viranomaisten ja hallitusten kanssa – mukaanlukien muut organisaatiot, kuten tutkimus- ja oppilaitokset sekä teollisuuden etujärjestöt. Yritykset ovat toteuttamisessa polttopisteessä.

Muutos edellyttää osaamista ja ymmärrystä ja sen kehittämistä. Yritystasolla se tarkoittaa kiertotalouden tulevan integraaliksi osaksi strategiaa, innovaatioprosesseja, tuotesuunnittelua, tuotantoprosesseja ja materiaaliketjuja. Strategiaprosessin trimmaukset vaativat erilaista muutosta kuin myrkyttömien materiaalivalintojen tutkiminen.

Jokaisen yrityksen ja kaupungin on nyt viimeistään herättävä ja lisättävä muutosvauhtiaan kohti toimivaa kiertotaloutta. Ei ole kyse pelkästään maailmamme pelastamisesta myös lapsillemme ja lasten lapsillemme, vaan organisaatioiden matkassa pysymisestä. Ilman kestävän kiertotalouden mukaanottoa yritykset ja kaupungit menettävät kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa. EU:n komissio on Green Dealissä piirtänyt tästä selkeän ja laajakantoisen kuvan ja toimintaohjelman.