/HS Milelipide 8.11./ Pääkirjoitus  “Kiertotalous alkaa keittiöstä” (HS 2.11.) käsitteli otsikolla jätteiden kierrättämistä. Kiertotalous tarkoittaa paljon laajempaa ja välttämätöntä muutostyötä kuin vain sinänsä tärkeää jätteiden kierrättämistä. Yhteiskunnan siirtyessä kiertotalouteen tarkoittaa se, että luonnosta otettava materiaali kiertää kokonaisuudessaan takaisin käyttöömme – mitään jätettä ei synny, vaan kaikki voidaan hyödyntää uudestaan.

Vuonna 2018 maailmassa käytettiin yli 100 miljardia tonnia luonnosta otettavia aineita ja vain alle 10 % kiersi takaisin käyttöömme. Loput jäivät kaatopaikoille, meriin, muualle luontoon tai vapautui ilmakehäämme haitallisinä päästöinä.

Kiertotalousa toteutuu siten, että tuotteiden ja rakentamisen suunnittelusta lähtien materiaalivalinnat, tuotantoprosessit ja liiketoimintamallit toteutetaan siten, että syntyvät tuotteet pystytään käyttämään uudelleen. Ne ovat siis myös myrkyttömiä. Tämä tarkoittaa merkittävää systeemistä muutosta, joka muuttaa yritysten toiminnan, yhteistyöketjut ja ajattelumallit strategisesta suunnittelusta alkaen. Muutos tarkoittaa myös rakentamisen ja aluesuunnittelun muutosta uudenlaisiin materiaalikäyttöihin ja kaupunkirakenteisiin. Kiertotalous merkitsee myös siirtymistä fossiilittomaan energiaan.

Pääkirjoituksen lopussa todettiin, että Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen muuttaa talousmalli kiertotaloudeksi. EU on Green Dealissään juurikin asettanut tavoitteekseen tuon uuden talousmallin, joka on hyvin merkittävästi kunnianhimoisempi kuin siirtyminen jätteiden tehokkaaseen kierrättämiseen. EU on mennyt jopa askeltä pidemmälle tavoitellessaan sitä, että Eurooppalaisten yritysten kilpailukyky tulee perustumaan kiertotalouden periaatteiden toteuttamiseen.