Helsingin kaupungivaltuuston tehtyä kielteisen päätöksen amerikkalais-säätiön Guggenheim-museon pystyttämisestä Helsinkiin olin Slush-kasvuyrittäjätapahtumassa. Kontrasti nuorten pystyttämän suomlaisen maailmanmenestyksen Slush-tapahtuman ja  sen voivotuksen välillä, ettei Suomeen saada ilman amerikkalaissäätiötä huokuttelevaa kulttuurikohdetta, ilmeni räikeänä.

Slush-tapahtuma täytti Helsingin hotellit yli äyräiden, ulkomaisten rahoittajien ja kasvuyrittäjien huomio ja kiinnittyi Suomeen ja Slush toimi tänäkin vuonna magneettina ja kuvan rakentajana Suomesta edelläkävijämaana. Keskustelin Slushissa pienestä kaupungista lähteneen suomalaisen kansainvälisesti menestyvän kasvuyrittäjän kanssa. Hän puki ihmetyksensa Guggenhein-keskustelusta mm. seuraavasti ”Miten voidaan Guggenheimin tukemisen perustana käyttää mm. sitä, että ilman amerikkalaista säätiötä ei pystytä verkostoitumaan ja saamaan houkuttelevia taideteoksia Suomeen ? ” Yhteinen ihmetyksemme oli uskon puute siihen, etteikö kulttuuripiirimme pystyisi itse rakentamaan kansainvälisesti houkuttelevaa museota ja paljon muutakin sen päälle. Eihän Sydneyn oopperatalonkaan nimi ole Guggenheim.

Pakko todeta, että useiden poliitikkojen peruste, jonka mukaan museossa tuhlataan veronmaksajien rahoja, ei ole se peruste, joka minun ja kasvuyrittäjäystäväni näkemyksenä on oleellisinta kielteisen päätöksen perusteissa.

Toivottavasti kielteinen Guggenheim-päätön luo ilmapiirin ja konkreettisen areenan toimille, jossa Helsinkiin rakennetaan Suomalaisen kulttuuritarjonnan ”Slush” innostavasti ja ennakkoluulottomasti. Siihen kaivataa joku tai jotkut, jotka ottavat asian intohimokseen.