Valtion toimissa Suomen talouden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi keskitytään tavallisesti, veroratkaisuihin ja yritysten tukemiseen esimerkiksi tuotekehityksen osalta sekä kasvun rahoittamiseen yhdessä yksityisten rahoittajien kanssa. Liian vähän on saanut huomiota se, että valtiovallalla voi olla merkittävä rooli, kun luodaan uusia toimialoja.

Aikanaan Nokian tietoliikenteen kasvulle ja kehitykselle oli oleellisen tärkeää viranomaisten toimet matkapuhelinverkkojen ja verkko-operoinnin toimissa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen esitti Tekniikka&Talous-lehdessä 14.11.2014, että biopolttoaineisiin liittyvästä kasvavasta liiketoiminta-alueesta voitaisiin synnyttää Suomelle uusi keihäänkärkialue. Tämä edellyttäisi tiivistä yhteistyöä viranomaisten ja yritysten välillä, ”Suomi voi nyt näyttää suuntaa biotaloudessa määrittelemällä standardeja ja lainsäädäntöä siihen, miten biomassapohjaiseen dieseliin suhtaudutaan.” totesi Pesonen.

Biotalous on yksi ilmastonmuutokseen hidastumiseen vaikuttava kasvuala. Toinen ala, jossa Suomi voisi luoda markkinoita sääntelyllään Suomessa ennen muita maita on älyautoilun ratkaisut. Digitalisaatio etenee nopeasti myös liikenteeseen, sen tietopalveluihin, etädiagnosointiin ja ajamiseen perustuviin vakuutustuotteisiin. Ns. Connected Car -sovelluksien arvellaan kasvavan nopeasti, mutta ei tiedetä vielä tarkoin, minkä sovellusten vetämänä. Myös älyliikenteen sovelluksilla vähennetään liikenteen pästöja ja myös lisätään turvallisuutta.

Valtiovallan tulisi keskittyä valituilla alueilla markkinoita luoviin toimiin, joilla suomaliset yritykset voisivat saavuttaa etulyöntiaseman. Myös isoissa maissa kuten Kiinassa ja Saksassa toimitaan teollisuuspolitiikassa näillä keinoilla. Saksan päätös ydinvoimaloiden sulkemisesta tulee luomaan merkittävän etulyöntiaseman Saksan uusiutuvan energian uusille teollisuudenaloille. Toimia voidaan saada aikaa ilman merkittäviä taloudellisia panoksia, kun arvioilla osutaan oikeisiin kohteisiin.