Suomen talouden heikko tila on kaikkien meidän tiedossamme. Taloutemme rattaat eivät pysty huolehtimaan julkisen vallan palveluista nykymuodossaan. Samaan aikaan työiän ohittaneen väestön osuus kasvaa nopeasti. Hallitus touhuaa syvenevien leikkauslistojen kanssa ja haluaa kyykyttää siinä sivussa työmarkkinajärjestöjä. Työntekijöitä ei riitä hoitamaan vanhenevaa väestöämme ja yrityselämä huutaa lisää osaajian ulkomailta, kun suomalaiset eivät riitä.

Säästämällä ei hyvinvointiamme pelasteta. Suomen teollisuus ja yritystoiminta on saatva toisenlaiseen jamaan. Vielä 1980-luvulla Suomea kehuttiin pohjolan Japaniksi – sitä edeltäneen vahvan Japanin talouden kasvun ja uudistumisen vuoksi. 1980-luku oli Suomessa poikkeuksellisen vahvaa ja pitkän talousnousun aikaa kunnes maassamme seottiin rahamarkkinoiden vapaututtamisen edesauttamaan kasinotalouden vaiheeseen. Sitten tuli läntisen maailman syvin lama Suomeen 1990-luvun alussa.

Lamasta noustiin Nokian hurjan kasvun saattelemana. Tuolloin Suomi ja suomalaiset yritykset nähtiin taas edelläkävijöinä. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä uskottiin, että suomalaisilla oli eväät tuoda uuden langattoman tai taskussa liikkuvan internetin ratkaisut maailmaan. Tässä epäonnistuttiin surkesti ja Suomen teollisuuden monipuolistuminen tyssäsi tulevina vuosina. Suomen teollisuutta jäi hallitseman vanhat metsä- ja metalliteollisuus. Nousevasta peliteollisuudesta ei ollut yritysmaailmamme monipuolistajiksi

Presidentti Niinistö totesi viimeisessä valtioneuvoston avajaispuheessaan osuvasti: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen.” Jotta Suomen hyvinvointi ja kehitys pelastetaan, on nousu saatava lähtemään yritystoiminasta. Nopeasti muuttuvassa maailmassa luovan tuhon osuvat uutta tuovat ratkaisut on tapahduttava Suomessa, jotta nousemme. Toki tuottavuus ja investoinnit on edettävä olevissa suurissa yhtiöissäkin. Tärkeintä on kuitenkin uuden yritystoiminnan ja teollisuuden kehittyminen.

Maailmanlaajuinen ja pitkäiakainen kriisi maailmassa osuu luontoomme, ilmastoon, meriin ja lajien katoamiseen. Tämä uhkaa myös ihmisten elämää. Vaativan kriisin ratkaisuun tarvitaan uusia innovaatiota ja ratkaisuja hakevia liiketoimintoja. Suomen tulee yksissä tuumin ottaa kaikki yhteiset toimet ja voimavaransa käyttöön, jotta luomme näille luonnon haasteilla ratkaisuja ja kasvavaa kannattavaa yritystoimintaa. On pystyttävä pienenä maan tekemään se muita paremmin ja onnistuneemmin. Ei ole helppoa suurten maiden valtaisten rahallisten panostuksen joukossa. Hallituksemme on luvannut lisätä panostustustukia tutkimukseen ja kehitykseen. Tuo on tärkeää, mutta marginaalista. Täytyy löytyä muita keinoja.

Eri järjestöt elinkeinoelämästä alkaen, ylipistot, kaikki opinahjot ja rahoittajat eläkeyhtiöistä lähtien on saatva yhteisen mission mukaan luomaan uutta liiketoimintaa kiertotalouteen, puhtaa energian ratkaisuihin ja koviin moneen vielä nimeämättömään. Luonnon kuormitusta vähentävien digittalisten ratkaisujen innovointiin mukaan lukien tekoäly ja koneoppiminen. Ilman aktiivista ulkomailta tulevien aivojen ja tekijöiden houkuttelua ja olosuhteiden otollistamista ei nousu ole mahdollista. Hallituksemme vastentahtoisuu huolehtia tästä voi olla nousumme esteenä selvästi enemmän kuin tuotekehityksen tukeminen auttaa.

Tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Hallituksen eriarvoistava ja eripuraa synnyttämä toimintatapa tulee unohtaa. Teollisuutemme uudistuminen on avainasemassa. Fokuksen tulee olla puhtaan siirtymän innovaatioissa ja luovassa tuhossa.