/HS Mielipide 19.2./

Vaikeasti etenevillä sote-, kunta- ja valtionhallinnon uudistuksilla tähdätään julkishallinnon tehostamiseen. Entistä parempia toimintatapoja haetaan kasvavan kustannuspaineen alla. Miksi samanaikaisesti jätetään käyttämättä keskeinen keino parhaiden johtajavalintojen kautta toiminnan parantamisessa?

Poliittisilla virkanimityksillä tärkeille johtajapaikoille nimetään edelleen muita kuin pätevimpiä ehdokkaita. Johtamis- ja substanssiosaaminen on yhä tärkeämpää monimutkaistuneessa yhteiskunnassamme.

Jokainen yksityisellä sektorilla toimiva ammattilainen tietää, että parhaat mahdolliset johtajanimitykset vaikuttavat paljon yritysten menestymiseen ja toimintaan. Henkilöstövalinnat laajemminkin ovat hyvin tärkeitä. Huonojen johtajavalintojen seurauksena yrityksiä on tuhoutunut. Samat lait pätevät varmasti myös julkisella puolella.

Helsingin Sanomat otti ryhdikkäästi kantaa pääkirjoituksessaan (15. 2.) opetusministeri Krista Kiurun (sd) tekemään nimitykseen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan virkaan.

Virasta kilpaillut koulutetumpi hakija valitti nimityksestä oikeuskanslerille. Oikeuskanslerin päätöksestä kävi pääkirjoituksen mukaan ilmi, kuinka ”ministerit käytännössä pystyvät ohjaamaan virkoihin mieleisiään henkilöitä ja kirkkain silmin väittämään, ettei nimitys ole poliittinen”.

Oikeuskansleri oli jo arvostellut nimitystä ”epäasiallisesta suosimisesta” (HS 13. 2.). Loppuvuodesta Helsingin kaupungin toimialajohtajien puoluekirjajaolla tehdyt virkanimitykset saivat runsaasti arveluttavaa huomiota eduskunnassa saakka.

Hyvin perustellusta arvostelusta huolimatta poliittiset päättäjät näyttävät haluttomilta muuttamaan toimintaansa. Henkilöiden suosiminen poliittisin perustein jatkuu ja rapauttaa hallinnon tehokkuutta. Tähän Suomella ei olisi nyt varaa.

Pääkirjoituksessa esitetty ehdotus valitusoikeuden ottamisesta käyttöön nimitysasioissa on perusteltu. Tulevan uuden eduskunnan ja hallituksen on syytä puuttua tähän epäkohtaan muutoinkin esimerkiksi uuden ohjeistuksen kautta.