Onko pääkaupunkiseudun väestönkasvu tavoiteltavaa ?
Dosentti, tekniikan tohtori Jukka Heikkinen esitti HS mielipidesivulla 12.4. huolensa ja perusteluja siitä, että Helsingin alueen väestönkasvu on enemmänkin rasittanut kuin hyödyttänyt Suomen taloutta. Tuottavuus ja työllisyysaste on kehittynyt Helsingin seudulla hänen viittamien tilastojen mukaan epäedullisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Kansainvälisiin tutkimuksiin ja vertailuihin viitaten hän näki perusteltuna kohdistaa toimia väestönkasvun suuntaamiseksi laajemmin Suomeen. Yhtenä positiivisena kokemuksenaä hän esitti Salon seudun, jossa tuottavuuskehitys on ollut suotuisaa jopa osin Nokiankin romahduksenkin jälkeen.
Toisaalla todetaan, että uudenlainen tietointensiivinen yritystoiminta kehitty parhaiten, kun ihmiset ovat lähellä toisian kaupunkimaisesa ympäristössä ja infrastruktuurikustannuksissa säästetätään – samoin liikkumisessa. Ehkä olisi parasta, ettei haettaisi kumpaakaan ääripäätä väestön keskittämisen ja eri alueiden tasapainoisemman kehittymisen välillä.
Pääkaupunkiseutu on toki tärkein taloudellemme ja hallinolle, mutta tiiviiseen ja merkittävään väestönkasvuun tähtäävä politiikka ei ole monilta osin tutkimuksellisesti perusteltua. Hyvinvoinnille muutoinkin jatkuva tiivistäminen on monilta osin pahaksi. Tiivistäminen ja väestönkasvu vaikuttavat siihen, että vaikkapa Tapiolan tenniskeskus joutuu asuntorakentamisen alle samoin kuin ilmeisemin Malmin lentokenttä. Kumpaakaan ei koeta nykyisten asukkaiden puolesta hyväksi. Samalla on kuitenkin huoli kohtuuhintaisista asunnoista. Asian ratkaiseminen ei ole helppoa. Jos väestö kasvaa metropolialueella, myös asuntoja on syytä olla saatavilla.
Perustamallamme yrityksellä on menestyviä toimipisteitä Äänekoskella ja Kuopiossa. Tässä sijoittumisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle taloutemme hallinnan, ihmisten asunnonsaannin ja väljän ympäristön osalta on paljon positiivisia etuja. Vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden kehittämisen kanssa on monin osin tarpeetonta.
Eri maissa liiketoimintaa tehtyäni olen kiinnittänyt huomiota Kreikan alueelliseen keskittymiseen. Siellä lähes kaikki tärkeä hallinoon, elinkeinoelämään ja ihmisten etenemismahdollisuuksiin liittyvä sijaitsee Ateenassa. Maa on hyvin yhteen napaan keskittynyt. Vähän tieto-osaamista edellyttävää turismielinkeino on toki levittäytynyt laajasti eri puolille maata. Kreikkalaiset tuttavani ovat minulle tuota keskittymisen ongelmaa kuvanneet. Nyt toki siellä on roppakaupalla muita haasteita.