Viime vuosina on nähty nuorten mielenterveyden ongelmien kasvu, syrjäytymisen lisääntyminen ja vaikkapa nuorten aikuisten huumekuolemien reipas lisääntyminen. Ongelmien ehkäisy ei ole helppoa. Keinoja on kuitenkin löydetty. Jokainen nuori on oma yksilönsä, joten yksi patenttiratkaisu ei ole toimiva näihin monitasoisiin haasteisiin puututtaessa. Nuoret kokevat elämän vaatimukset entistä useammin liian vaativiksi. Näin tapahtuu kaikenlaisissa ympäristöissä kasvaville – sekä ns. hyvinvoivien perheiden nuorille, että köyhemmissä ja ongelmallisissa perheissä kasvaville. Kukin kokee haasteet eri tavoin. Älypuhelinten ja Some:n käyttö lisää näitä tuntemuksia, kun henkilökohtaiset kanssakäymiset ja jo lapsuuden yhteiset leikit vähenevät, kun ne korvautuvat älypuhelimen kautta tehdyllä viestinnällä.

Osallistuin diakonissalaitoksen järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin onnistunutuua Vamos-ohjelmaa. Siinä toimitaan koko Suomessa ja rahoittajaorganisaatioita on noin 40. Vamos-ohjelmassa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ohjataan vapaamuotoisiin yhteisiin ryhmiin ja tapahtumiin, joissa kukin saa olla oma itsensä ilman mitään paineita tai pakkoa johonkin. Tilaisuudessa paikalla ollut Kasper kuvasi, kuinka hänet oli autettu hänen henkisestä ja fyysisestäkin eristäytyneisyydestään muiden joukkoon ja kuinka hän oli nyt palannut opiskeluihin, päässyt työelämään ja koki elämänsä hyväksi.

Haetaan ja tuetaan yhdessä keinoja nuorten auttamiseksi. Se on tärkeää paitsi heille – myös koko yhteiskunnalle sekä talouden, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta.