Useat taloustieteilijät ovat nykyhetkessä huolissaan ja varoittaneet stagflaation riskistä. Stagflaatio on talouden häiriö, joka aiheuttaa yhteiskunnassamme ihmisille haittaa ja jopa kurjuutta. Stagflaatiossa talouskasvu hidastuu ja työttömyys on suurta, mutta samalla inflaatio kiihtyy. Nyt käsillä olevassa tilanteessa hintojen nousuun vaikuttaa eritoten energian ja raaka-aineiden kallistuminen. Samaan aikaan ilmaston muutoksen kiihtymisen ja maapallon resurssien ylikäyttö uhkaa koko ihmiskuntaa  ja luontoamme.

Välttämättömät toimet maapallomme pelastamiseksi edellyttävät nopeita muutoksia energiaratkaisuissa ja maapallon resurssien hyväksikäytössä. Huoli on nyt siinä, että talouden häiriöitä tarkastellaan liiaksi edelleen voimassaolevien talouden tarkastelun tavalla liittämättä analyysiin maapalon resurssien kestävää käyttöä. Politiikassa toimitaan lyhytjänteisesti ja tukeudutaan perinteisiin talouden teorioihin.

Taloutieteilijä Kate Rawort esitti jo vuonna 2018 julkaistussa ja bestselleriksi nousseessa teoksessaan Doughnut Economics (viitaten donitsin muotoisen teorian mallintamiseen), että taloustieteen ajattelu ja teoriat tulisi muuttaa siten, että maapallon resurssien rajallisuus ja ihmisten perushyvinvointi tulisi olla asettamassa rajat, joiden puitteissa talous ja sen tavoitteet toimivat.

Vieläkin taloustieteessa  taloudellinen kasvu ja sen seurauksena syntyvä hyvinvointi osuu keskiöön tavoitteessa, vaikka tämä johtaisi luonnon resurssien kestämättömään käyttöön ja hyvinvoinnin räikeänkin epätasaiseen jakautumiseen.

Maapallostamme kaivetaan vuosittain yli 100 miljardia tonnia luonnon aineita ja vain alle 8 % näistä aineista käytetään uudestaan. Loput johdetaan maastoon, meriin, vesiimme tai päästetään haitallisina kaasuina ilmaan muuttamaan ilmastoamme.

Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmallia, jossa luonnosta otetut ”neitsyt raaka-aineet”  kiertävät takaisin käyttöön ja energian tuotannossa käytetään uusiutuvaa energiaa. Muutos kohti kiertotaloutta edellyttää systeemistä muutosta, joka ulottuu koko teollisuuteen, sen prosesseihin ja yritysstrategioihin. Tie ei ole yksinkertainen.

Stagflaation aiheellinen pelko liittyy nyt erityisesti raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden kallistumiseen. Ilmastonmuutoksen ja luonnon resurssien ylikäytön jatkuminen vahvistanee paineita hintojen noususta. Pitkäjänteinen työ tästä syntyvistä talouden häiriöiden vähentämiseksi pureutuu uusien ratkaisujen kehittämiseen kiertotalouden mukaisesti. Asialla on kiire.

Talousasiantuntijoiden ohjaukseen tulee pystyä liittämään selkeästi luonnon resurssien rajallisuus ja hyvinvoinnin tasainen jakautuminen,  jotta väliaikaisten häiriöiden, kuten stagflaation haitat eivät osu yksipuolisen voimakkaasti osaan ihmisistä.