HS 24.9.2023/ Helsingin Sanomat kertoi 15.9.20023 Husin kriisistä. Taloudellinen tilanne on vakava, ja tehohoidostakin ryhdytään karsimaan. Tilanne on ollut varsin ennustettava, ja se kytkeytyy edellisen hallituksemme päättämään sote-uudistukseen. Siinä toteutetut rakennemuutokset eivät tue terveydenhuollon kiristyvän tilanteen tehostamisen päätöksentekoa ja kehittämistä.

Jo Juha Sipilän hallituksen valmistellessa sote-uudistusta eräänä muutoksen perusteena pidettiin sitä, että hoitoketjut tulee yhdistää perusterveydenhuollosta erikoisterveydenhoitoon. Siinä olisi osana tutkimusta tekevä yliopistosairaala. Uudellamaalla toteutettiin ratkaisu, jossa synnytettiin uusia erillisiä organisaatioita perusterveydenhoitoon. Erityisen kummallinen ja toiminnallisesti perusteeton on Helsingin oma ”hyvinvointialue”. Miten se parantaa ennestään tunnettua Helsingin huonosti toimivaa terveyskeskustoimintaa?

Nyt meille jäi jäljelle hyvinvointialueista erillinen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS), joka vastaa erikoissairaanhoidon järjesteämisestä Uudellamaalla ja jonka rahoituspäätökset monimutkaistuivat entisestään uusien hyvinvointialueiden ennakoitujen säästöpaineiden keskellä. Poliittisten ryhmien – eri kunnista ja alueilta tulevien päättäjien – intressit vaikuttavat usein toiseen suuntaan kuin kokonaisuuden pitkäjänteinen kehittäminen.

Toimivin ratkaisu olisi ollut monien asiantuntijoidenkin peräänkuuluttama yksikkö, jossa HUS olisi osa Uudenmaan kattavaa hyvinvointialuetta. Ristiveto vähenisi ja mittavan yksikön johdolta voitaisiin edellyttää tuloksia ja johtamisen parantumista, joka voi samanaikaisesti vaikuttaa sekä asiakastyytyväisyyden, että tehokkuuden lisääntymiseen.

Tämä virheellinen rakenne tulisi korjata mahdollisimman pian.