1980-luvulla kohdattiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen voimakkain teollisuuden rakenteen, kansainvälistymisen ja rahoitusmarkkinoiden murros. Yritysten kilpailuympäristöt kansainvälistyivät, ja tähän kytkeytyneet mikroelektroniikan tuomat uudet sovellukset muuttivat teollisuuden ja yritysten rakenteita. Muutokset vaikuttivat vahvasti siihen, miten yritystoimintaa johdettiin ja millaisia vaatimuksia osaamiselle asetettiin. Muutoksilla oli kauaskantoisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja yhteiskuntaan. Tapahtumat olivat sidoksissa maailmantalouden ja poliittisiin muutoksiin, joihin kytkeytyi demokratian ja liberaalien aatteiden voittokulku kommunististen järjestelmien murentuessa askelittain. Vuosikymmen oli myös vapautumisen ja kiivaan innostuksen aikaa useilla elämän alueilla.

Yritysten osalta monialayhtiöiden aikakauden perusteet murenivat ja yritysten oli saavutettava kansainvälisesti vahva asema, mikä tarkoitti valintoja siitä, mihin tuli keskittyä.

Suomen talous oli toipunut muita maita nopeammin 1970-luvun öljykriiseistä. Elintaso ja tuottavuus kasvoivat muita länsimaita vahvemmin. Suomea verrattiin Japaniin, jonka teollinen ja kilpailukyvyn nousu nähtiin tuolloin poikkeuksellisena. Kehitykseemme myötävaikutti paitsi Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalikauppa myös Suomen teollisuuden ja siinä toimivien ihmisten kyky uusiutua.

Tällä murroksen vuosikymmenellä Kari Kairamon johtama Nokia heijasti ja toteutti voimakkaammin kuin mikään muu yritys Suomessa tätä kansainvälistymiseen liittyvää muutosta. Kari Kairamo oli poikkeuksellinen yritysjohtaja siinä, että hänellä oli vahva näkemys ympäristön nopeasta muutoksesta, sen kansainvälistymisestä sekä uuden teknologian ja ihmisten osaamisen kehittämisen välttämättömyydestä. Tätä muutosta hän Nokialle luomansa vision ja tavattoman kansainvälisen ja kotimaisen aktiivisuutensa avulla toteutti. Hän omalla mutkattomuudellaan edesauttoi Nokian yrityskulttuurin kehitystä entistä ihmiskeskeisemmäksi, innovoivaksi ja innostuneeksi.

Näin Nokian ja Suomen kehityksen nuorena miehenä läheiseltä näköalapaikalta ”ylimmän johdon juoksupoikana” yhtiön kriittisimpinä hetkinä Nokian Kairamon yrityssuunnitteluosastolta. Ennen yhtymäjohtoa toimin Nokian kansainvälisimmässä yksikössä, Nokian lähettämänä kansainvälisissä opinnoissa ja sitten Kairamon kuoleman jälkeen matkapuhelinyksikön yrityssuunnittelusta vastavana johtajana suuren markkinakasvun kynnyksellä.

Kairamon johtataminen tuotti Nokialle menestystä pitkälle myöhäiseen 1980-lukuun asti. Vauhti oli kuitenkin liian kova, ja tavoitteet siitä, että Nokiasta tulisi eurooppalainen yritys, kariutuivat. Nokia toteutti suuria yritysostoja, ja näissä tapahtuneet harha-askelet olivat viedä yhtiön lähes polvilleen.

Mikä sai yhtiön johdon tekemään pitkän onnistumisen jakson jälkeen mittavia virheitä ja mihin kaikkeen se vaikutti? Miksi Kairamon visio erkaantui reaalimaailmasta?

Tästä kaikesta olen kirjoittanut kirjan – esikoisteokseni.

Aloitin Nokiassa sen kansainvälisimmässä teollisuusryhmässä, suoritin Nokian tukemana kansainvälisiä opintoja ja siirryin sen jälkeen Kairamon esikuntaan. Kairamon poismenon jälkeen minut nimitettiin matkapuhelinryhmän yrityssuunnittelusta vastaavaksi johtajaksi.

Näin johdon organisoinnin ongelmat ja henkilöihin liittyvän valtataistelun, yrityskulttuurin suuren merkityksen, mittavat yritysostot ja niiden taustat, elektroniikan ja tietoliikenteen kansainvälistymisen. Analysoin tapahtumia myös laajemmassa perspektiivissä. Kerron kirjassani myös monia omakohtaisia tai muita sattumuksia, joissa konkreettiset tapahtumat kytkeytyvät viihdyttävälläkin tavalla suurempaan kuvaan.

Kirjani ilmestyy 9.3.2023 Minervan kustantamana.