Suuri osa kansalaisista sekä päättäjät juhlapuheissaan presidenttiämme ja pääministeriä myöten muistuttavat ilmaston muutoksen uhasta maapallollemme ja tuleville sukupolville. Kansalaiset, poliitikot ja media iloitsivat, kun Pariisin ilmastokokouksessa päästiin aimo askel eteenpäin kansainvälisissä sopimuksissa.

Kun EU:n komissio sitten käsittelee päästötavoitteita EU:n jäsenmaiden osalta, jotta meillä olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia estää ilmastonmuutoksen eteneminen yli kestämättömän rajan, ollaan kauhuissaan. Nyt juuri meidän  tulisi ottaa rohkeita konkreettisia askeleita. Valtalehtemme Hesari otsikoi 20.72016  ”Suomelle luvassa karvas pettymys EU:n päästöesityksessä”. Artikkelinn aiheeno on se, että rahat eivät riitä toimien toteuttamiseen.

On ilmeisen naiivia olettaa, että kilpailtaisiin siitä, kuka tai mitkä maat pystyvät innovoimaan ja kehittämään älykkäitä ratkaisuja ennen muita ilmastomme säästämiseksi ja pääsemään alhaisimpiin päästöihin. Ristiriita ilmastotyön ja julkilausumien sekä omien lyhyen aikavälin taloudellisten intressien välillä on kuitenkin räikeä – pettymyksekseni myös valtamediassa.

Liikenteen päästöjen osuus on karkeasti kolmannes kokonaishiilidioksidipäästöistä ja sen kasvua on pystytty taittamaan hitaammin verrattuna teollisuuteen ja asumiseen. Erityisesti yksityisautoilun kasvun jatkuminen on vaikuttanut päästöjen pysymiseen tavoiteltua korkeammalla tasolla. Älykkäillä ajojen optimointi-, reitti- ja ajotaparatkaisuilla on jo ammattilikenteessä pystytty vähentämään päästöjä ja ajamista valistuneimmissa organisaatiossa jopa 20 % % tasolla.

Älyliikenteen ratkaisut ja sähköautojen voimakas tukeminen ovat keinoja, joista on puhuttu, mutta käytännön tekemiset ovat jääneet suurimpien automäärien osalta kauaksi aiotusta. Sähköautohan käyttää energiavaroja yli 3 kertaa tehokkaammin kuin polttomoottoriauto. Norjan, öljyvalltion, tuki sähköautoilulle on ollut merkittävää ja tulokset alkavat näkyä. Suomessa toimet tältä osin ovat vielä näpertelyä.

Eri tutkimusten mukaan liikenteen päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää myös yksityisautoiluun vaikuttamista ajoon perustuvilla maksamismalleilla. Aiemman liikeneministerimme  Merja Kyllösen asettama Oikeudenmukaisen liikenteen työryhmä ehdotti vuonna 2013 kokeiluja tälläisen edistyksellisen ratkaisun kokeilemiseksi. Väärinkäsitysten ja perehtymättömyyden vuoksi ja epäonnistuneen viestinnän vuoksi harkittu etenemisehdotus tyrmättiin. Voi tätä suomalaista rohkeuden puutetta ja perehtymättömyyden voittokulkua !

Nyt liikenneministeriö on lähtenyt katsomaan koko liikennesektorin uudistamista, mihin liittyy ns. Liikennekaari-hanke ja yhtenä ajatuksena tiehallinnon vapauttaminen ajamiseen perustuvaan maksamiseen. Onnistuneesti toteutettuna voitaiiin samalla kertaa vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöjen vähentämiseen, uudenlaisen digitaalisen älyliikenteen ratkaisujen palveluratkaisujen syntymiseen sekä liikentten taloudelliseen tehostumiseen ja liikenteen sujuvuuteen.

Liikenteen päästötavoitteiden kääntäminen positiiviselle puolelle voisi antaa Suomelle etumatkaa myös kansainväisessä kaupassa.