Yhteiskunnassamme on varsin laajasti ymmärrys siitä, että poliittiset virkanimitykset ovat haitallisia yhteiskuntamme hyvälle kehittymiselle. Nämä nimitykset johtavat sekä päätösten valmistelun että johtamisen ammatimaisuuden vesittymiseen. Tästä aiheesta olen nähnyt parhaiten analysoitua huolta  eduskuntamme ja EU:n oikeusasiamiehenäkin toimineen Jakob Södermanin arvioista, joista julkaistiin hyvä artikkeli  viime vuoden puolella Suomen Kuvalehdessä. Hän muistaakseni vertasi poliittisten virkanimitysten seuraamuksia samanlaisiksi kuin mihin korruptio johtaa. Eläkkeelle  valtiovarainministeriön ylimmästä virkamiespostista jäänyt Raimo Sailas kuvasi Talouselämässä 11/13, miten poliittisten valtiosihteereiden ja poliittisten valmistelijoiden mukaantulo päätökseteon valmisteluun johtaa siihen, että parhaat ratkaisuvaihtoehdot jäävät pois päätöksentekijöiden vaihtoehdoista “kun etukäteen tehdään selväksi mihin tulokseen pitää tulla.” Tosiasiallisia päätöksiä siis tehdään tuntumalta antamatta riippumattomien virkamiesten tehdä todellista asia-arvioihin perustuvaa valmistelua.

/HS mielipide 25.3.13/ Pääkirjoituksessaan  22.3.13 Helsingin Sanomat kertoi  keväisin toistuvasta  ongelmasta luisteluratojen hoidon lopettamisesta pakkasten jatkuessa. Helsingin tilanne  osoittaa yleisemminkin, että suurissa kaupungeissa laiminlyödään asukkaille tärkeitä palveluita, kun päätöksenteko ja hallinto etääntyy kauas.  Kun on riittävän kaukana asukkaista, niin on helppo piloutua taakse.   Pienessä Kauniaisten kunnassa luistelu on jatkunut sen ulkokentällä ja kentästä on huolehdittu, kun pakkaset ovat jatkuneet. Asukkaat tietävät keneen otetaan yhteyttä, jos tarvitseen muistuttaa pakkasten jatkumisesta.  Sitä vastoin  Helsingissä Lauttasaaren tunnollisen  liikuntapaikanhoitajan  huolehtii kentän ylläpidosta vastoin kaupungin päättäjien ohjeita.   Moni  haluaa, että koko metropolialue yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi. Luisteluratojen kevätkunnostus toimii  esimerkkinä siitä, miten elämän laatu huononisi tässä tapauksessa monien lähipalveluiden osalta.   Lähidemokratiasta ja lähipalveluista on keskusteltu aivan liian vähän kuntauudistusta suunniteltaessa.

Suomen vientiteollisuus ei ole toipunut lähimainkaan vuoden 2008 kriisiä edeltävälle tasolle – kuten se on tehnyt esimerkiksi Ruotsissa. Vientiteollisuus ei ole myöskään palautunut siitä järkytyksestä, jonka kohtasimme, kun työmarkkinajärjestöt tuolloin sopivat tiukassa kansaivälisessä kilpailutilanteessa ylimitotetuista palkankorotuksista. Toki merkittävin osuus vientimme taantumisesta ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menetyksestä  lukeutuu NOKIA-ICT -clusterin ja puunjalostusteollisuuden pudotukseen. Jälkimmäiseen kytkeytyy paperin kysynnän lasku Euroopassa. On syytä katsoa eteenpäin ja vertailla, miten Suomen toimia ja tilattetta voisi hyödyllisesti verrata Saksan tilanteeseen. Saksan vientiteollisuuden kilpailukykyhän on on kehittynyt aivan toisella tavoin positiivisesti kuin, mikä kehitys on ollut Suomessa. Tästä on kiitetty Saksan palkkapolitiikkaa. Nyt tosin on kantautunut tietoja Saksan julkisen alan palkkojen reilusta, paikoin jopa 9 %:n korotuksista ja yksityisellä sektorilla on uumoiltu jopa 5 %:n ylittäviä korotuksia.

(More)…