Hyvinvointialueiden on pystyttävä huolehtimaan entistä paremmin asiakkaiden eli alueen asukkaiden palveluista – myös tulevaisuudessa. Rahoituksen riittävyys kasaa kaiken aikaa paineita ja iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Asukkaille onnistuneiden palveluiden toteutumisen edellytyksenä on työntekijöiden tyytyväisyydestä huolehtiminen. Onnistuneen toiminnan perustana olevan motivaation ja innostuksen omasta työstä mahdollistaa

• Hyvä johtaminen – Tämän mittareina tulee olla jatkuva henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyden seuraaminen. Tämä antaa perustan toiminnan tehokkuudelle hyvinvointialueellamme.

Sydäntäni lähellä ovat erityisesti toimet

• Nuorten mielenterveyden ja liikunnan edistämiseksi sekä
• Ikäihmisten hyvinvointi ja palvelut – erityisesti yksinäisten vanhusten osalta

Olen itse vanhempieni kunnon heikennyttyä nähnyt haasteet ja merkittävät puutteet sekä oman kodin, että hoitokodin asumisen ja hoidon palveluissa.

Nuorten pahoinvoinnista kertoo myös nuorten aikuisten huumekuolemien reipas kasvu. Tälle seuraukselle on ripeästi tehtävä toimia.

Lisäksi

• Palvelut on oltava tasapuolisesti toimivat ja saatavilla lähellä kaikissa kunnissa

Julkinen puoli laadukkaasti vahvana ja yksityinen sektori  paikkaamaan ja täydentämään palveluita. Työterveys toimikoon nykyisellä tavalla yksityisten toimijoiden kautta.

• Omalääkärimalli koko hyvinvointialueelle.

Toimittuani HUS:in HYKS lautakunnassa viiden vuoden ajan ja olin matkassa tutustumassa eri maissa, kuten Tanskassa, maan terveydenhoitojärjestelmään, vakuutuin omalääkärimallin toimivuudesta. Kirjoitinkin tästä vuonna 2017 artkkelin Helsingin Sanomiin. Nyt näyttää siltä, että suurimmatkin poliittiset ryhmät ja Suomen hallitus ovat edesauttamassa tätä mallia hyvinvointialueillemme.

Omalääkärimalli toimii kuitenkin puutteellisesti, jos hoitoketjut eivät toimi sujuvasti erikoissairaanhoituun, eli HUS:n erikoislääkäreihin. Tämä on eräs haaste, joka jäi olemaan, kun SOTE-alueessa ei yhdistetty perus- ja erikoissairaanhoitoa.