Suomalainen teollisuus ja yritystoiminta ei ole kyennyt lähes kahteenkymmeneen vuoteen kantamaan julkisen taloutemme kuormaa ja taloutemme kehitys on ollut useimpia muita vertailumaitamme heikompaa viimeiset 17 vuotta. Hyvän kehityksemme käänteen juurisyyt syntyivät vuosituhannen vaihdetta edeltäneessä erityisesti teknoyrityksiin kohdistuneessa pörssihuumassa. Näitä juurisyitä olen pyrkinyt tulevassa kirjassani analysoimaan oman teknologialan yritysjohtaja- ja yrittäjäkokemukseni tuomalla perspektiivillä.

Viime vuosituhannen loppuvuosiin osunut internetin tuloon kytkeytynyt innostus ja pörssikupla ja sen puhkeaminen vuonna 2000 poikkesi muista tätä edeltäneistä ja tämän jälkeisistä nousuista ja romahduksista.  Normaalisti kuplan puhjettua syntyy dramaattisia seurauksia. Näin tapahtui vuoden 1929 suuren laman edeltävän pörssihuuman jälkeen, 2007 puhjenneen kiinteistökuplan ja Suomen 1980-luvun lopun kasinotaloudeksi kutsutun huuman jälkeen, jolloin Suomi kohtasi poikkeuksellisen kivuliaan talouden pudotuksen.

Vuoden 2000 pörssikurssien taittumisen jälkeen talouskasvu hidastui, mutta vaikutukset olivat kovin rajalliset verrattuna muiden näkemiemme talouden kuplien puhkeamisten seurauksiin. Tuon IT-kuplan vaikutukset – erityisesti haitalliset vaikutukset – syntyivät poikkeuksellisen pörssinousun aikana ja nousun vaikutuksesta. Hurjan ja epärationaalisen nousuvaiheen laajempia vaikutuksia ei ole kovin arvioitu tai avattu.

Vuosituhannen vaihtumista edeltävällä pörssihuumalla ja järjenvastaisella yritysten arvojen hurjalla nousulla oli erityisesti Suomelle ja sen yritysten uusiutumiskehitykselle pitkäaikaisen dramaattiset seuraukset. Nokian matkapuhelimien liikevaihdon kovan kasvun jatkuminen vielä vuosituhannen vaihtumisen jälkeen antoi meille suomalaisille virheellisen kuvan. Tosiasiassa tuo kasvu jatkuin nimenomaan puhumiseen käytettyjen laitteiden osalta. Vuosituhannen vaihteeseen mentäessä Suomen erityinen maine tulevan langattoman internetin murroksen edelläkävijänä oli jo pitkälti menetetty.

Vuosituhannen vaihteessa Suomella olleen mahdollisuuden menettäminen uudenlaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseksi kasvaviksi liiketoiminnoiksi johti teollisuutemme rakenteen säilymisenä yksipuolisempana ja haavoittuvampana tulevissa murroksissa. Helsingin pörssin jälkeenjääneisyys muiden maiden pörssien kehityksestä Korona-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen on talouden asiantuntijoiden mukaan johtunut teollisuutemme yksipuolisuudesta sekä keskittymisestä syklisiin investointitavaroihin.

Vuosituhannen teknokuplan hurjasta noususta on opittavaa, kun haetaan Suomessa toimia yrityskenttämme tuottavuuskehityksen parantamiseen uusiutumista vauhdittaen ja sen myötä yhteisen taloutemme nostamiseksi pitkäaikaisesta ahdingostaan.

Olin vuosituhannen vaihtumista kohden mentäessä matkassa kehittyvän teknologian tuomassa liiketoiminnan murroksessa sekä yritysten johtamisessa, että uuden perustamisessa. Vuonna 2000 olin viemässä johtamaani globaalisti toimivaa yhtiötä Helsingin pörssin päälistalle viimeisellä mahdollisella hetkellä, kun osakekurssien nousu oli jo taittunut. Yhtiö toimi teknologiaboomin ytimessä huimasti kasvavien matkaviestinnän ja internetin risteyskohdassa.

Tulevassa kirjassani pyrin kertomaan siitä, miten alan yritystoiminta liikkui ja heilui suurempien murrosten vaikutuksesta. Miten jouduin keskelle rikastumisia, ylilyöntejä, optioiden tuloa, kansainvälistä ”korruptiota”, Latinalaisen Amerikan väkivaltaa ja Kiinan orastavaa nousua. Näin ja koin liiankin läheltä, miten teknisiä asiantuntijoita ja johtoa houkuteltiin kevein perustein synnytettyihin yrityksiin miljoonapalkkioin. Ja miten Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus pohjustettiin. Pudotuksessa siirryttiin joidenkin osalta saneerauksiin ja konkursseihin.

Jyvät erottuivat akanoista. Tuossa nousussa jotkut yritykset osasivat rakentaa pitkäjänteistä menestystä – esimerkkinä vuonna 1997 listautuneesta yhdysvaltalaisesta Amazonista kasvoi yksi maailman arvokkaimmista yhtiöistä. Tämän päivän suuret palveluita tuottavat teknologiayhtiöt Meta ja Google eli Alphabet saivat alkunsa tuossa internetin tuomassa nousuhuumassa.