Suomen nykyisen hallituksen toimissa korostuu kovin yksipuolisesti valtiontalouden sekä yritystoimintaa auttavaksi tarkoitetut säästötoimet. Uudistuksia ajetaan läpi voimakkaan vastakkainasettelun saattelemana. Suomen talouden perusongelma on kuitenkin teollisuutemme ja yritystemme liian hidas uudistuminen. Teollisuutemme on jäänyt liian yksipuoliseksi ja taloutemme kasvaa hitaasti.

Presidentti Niinistö muistutti viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää talouskasvua kuuteentoista vuoteen.” Tämän talouden sakkaantumisen ja teollisuutemme yksipuolistumisen juuret ovat tätäkin aikaisemmassa hetkessä – vuosituhannen vaihtumisen ajassa.

Yritystemme uudistumisen aikaansaanti tulisi olla talouden kääntämisen osalta hallituksemme pääfokuksessa. Tätä käännöstä ei tee toki hallitus, vaan yritykset, rahoittajat, muut elinkeinoelämän toimijat, yliopistot, tutkijat, yrittäjät ja osaavat sekä motivoituneet työntekijät. Ja tähän tarvitaan myös kovan tason osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta.

Hallituksen työntää väkipakolla uudistuksia työmarkkinoille ja se  nakertaa perustaa tarvittavalta yksituumaisuudelta. Pääministeri Orpo hallituksineen pitää kynsin hampain kiinni työntekijöiden yhden sairauspäivän palkattomaksi tekemisestä, kun huomio tulisi olla toisaalla – tärkeissä asioissa. On syytä välttää aiheuttamasta tunnetta työntekijöiden kyykyttämisestä.

Helsingin Sanomat 8.3.24 kirjoitti  pääkirjoituksessaan maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeiden tarpeettomasta jääräpäisyydestä. ”Hallituksella olisi ollut mahdollisuuksia tulla vastaan.”

Suomen talouden tila on hälyttävä ja säästöt ovat välttämättömiä. Osa niistä voi kuitenkin vain kiihdyttää säästötarpeita tulevaisuudessa. Ja riidan kylväminen vie voimaa yhteiskunnaltamme.

Hallituksen tulisi luoda yhteinen visio yhteiskuntamme muiden toimijoiden kanssa siitä, miten teollisuutemme uudistuminen voidaan saada etenemään. Kyse on kokonaan uusien yritysten synnyttämisestä eikä pelkästää nykyisten tuottavuuden ja edellytysten parantamisesta. Tämä tulisi olla nyt pääasia. Vain se voi mahdollistaa sairaiden ja ikäihmisten hoidon tulevaisuudessa.

Yhteisen suunnan ja toimien toteutus on vaativa. Se edellyttää yhteistyötä, mutta hallituksen rooli yhteisessä tahtotilassa ja yhteishengen rakentamisessa olisi tuiki tärkeää. Merkittävien muutostrendien, kuten vihreän siirtymän ja digitaalisten teko-oppimissovellusten tulisi olla keskiössä uudistumisen visiossa.