Puolan kohtalo ja vuosisataiset tapahtumat ovat olleet julmia. Maa on ollut kerran, 1500 ja 1600 luvuilla, Euroopan suurin valtioliitto Puola-Liettuana, mutta maata ja sen kansaa on hävitetty useita kertoja ja Puola on jaettu viiteen kertaan. Puola on myös kadotettiin kerran kartalta valtiona 1700-luvun lopulla. Nyt Puola on nousemassa taas Euroopan suuretn joukkoon ja ottamassa keskeistä paikkaa Euroopan suunnassa.  Venäjän hyökättyä Ukrainaan on jälleen korostunut Puolan historian aikana rakentunut kohtalonyhteys ja monet taistelut Venäjän ja sen muiden rajanaapureiden kanssa. Miten Puolan ja Suomen kohtalot ovat ollet erilaisia ja samanlaisia – ja mikä maitamme on yhdistänyt ja erottanut historian kulussa ja nykypäivässä? Muun muassa tätä pohdimme kirjakerhossamme.

Antti Blåfieldin ja Erja-Outi Heinon tänä vuonna ilmestynyt kirja PUOLA ON SAMAA MAATA on ansiokas kuvaus tämän hetken Puolan poliittisesti jakautuneesta tilanteesta ja taustoista EU-mielisen Donald Tuskin noususta takaisin Puolan hallituksen johtoon demokratiaa murtavan PiS-puolueen valtakauden jälkeen. Kirja on läpileikkaus Puolan pitkästä ja traagisesta historiasta, joka auttaa ymmärtämään tämän päivän tapahtumia. Tuon avioparin heidän Puolan vuosinaan kirjoittama kirja pyrkii hakemaan myös eroja ja yhtäläisyyksiä sekä kohtalon liittymiä Puolan ja Suomen tapahtumakulkujen väliltä. Suomi oli vasta nousemassa kansakunnaksi, kun Puolalla oli jo pitkä kulttuurillinen ja valtiollinen historia takanaan. Vertailu maiden välillä on tämänkin vuoksi kovin mielenkiintoinen.

Suomi selvisi toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton miehitykseltä ja voittajavaltiot mahdollistivat Suomen taisteluiden jälkeen itsenäisen tien ja demokraattisen kehityksen jatkumisen. Puolan kansaa ja ja sen elintilaa murskasi ensin Natsi-Saksa ja sitten Neuvostoliitto. Maailmansodan päättymisessä Teheranin ja Jaltan kokouksissa Puolan maantieteellistä paikkaa siirrettiin länteen ja kansaa siirrettiin. Merkittävä osa kansaa oli menehtynyt ja miljoonien juutalaisväestö kutistunut murto-osaan. Puola jäi kommunistisen blokin sisälle. Taistelu ja kansallistunne maassa kuitenkin jatkui ja Puolalla ja sen Solidaarisuus-liikkeeksi puhjenneella vastarinnalla oli keskinen merkitys siinä kehityksessä, jossa rautainen esirippu murtui ja Neuvostoliitto hajosi.

Kirjakerhossamme Erja-Outi ja Antti pitivät intensiivisesti kuuntevan yleisön saatelamana asiantuntevan alustuksen, jonka jälkeen keskustelimme mm. Suomen ja Puolan kohtalonyhteydestä Venäjän ja Puolan naapurina. Tosin maidemme tiet ovat johtaneet myös keskinäisissä väleissä taistelutantereelle, kun Suomi ja sen julmuudestaan Puolassa tunnetut Hakkapeliitat olivat osa suurvalta-Ruotsia. Kuvassa minä puheenjohtajan kirjailijoiden välissä ja Anssi Rantanen oikealla.

Pohdimme yhdessä, miksi Suomen tie on ollut onnellisempi kuin Puolan tie  1900-luvulla maailmasotien saattelamana ja Neuvostoliiton – erityisesti Stalinin – toimien aikana. Puolan kulttuurillinen historia, romattinen kulttuuri ja vahva katolilaisuus eroaa vahvasti meidän protestanttiseksi muodostuneesta historiastamme ja lyhyemmästä sivistyksen ja kulttuurin historiastamme. Suomi on myös mittavasti pienempi maa ja sijaitsee syrjässä Euroopan nurkalla toisin kuin Puola, joka on ollut Euroopan taistelutantereidenn keskellä vuosisatoja. Kohtaloihimme vahvasti vaikuttanut erona nousi keskustelussamme Puolan rikkaan aateliston vahva asema ja sitä kautta korostunut eriarvoisuus sekä maaorjuuteen johtanut kehitys. Suomen noustessa kansakuntana sen käännöksissä voitti kehitys kohti vahvempaa tasa-arvoa huolimatta verisestä sisällyssodastamme. 1900-luvun alun ja sitä aiemmin tapahtuneiden Venäjän sortotoimien osalta Suomessa toimittiin varovaisemmin kuin Puolassa. Itänaapurin toimet erosivat maitamme kohtaan suuresti. Puolan suutaan tapahtuva painostus ja sorto oli kovin paljon ankarampaa.

Toisen maailmasodan jälkiselvittelyssä Yhdysvaltain asenne Natsi-Saksan rinnalla taistelleen Suomen säilyttämiselle oli veitsen terällä. Stalinin Neuvostoliiton toimet Puolaa kohtaan käänsivät Yhdysvaltain tuen Suomelle positiivisella tavalla. Mm. tästä kerrottiin Puola on samaa maata -kirjassa. Antoisa lukukokemus sen ymmärtämiseksi minne Puola ja Eurooppa ovat nyt matkalla.