Käsittelimme tammikuun kirjakerhon kokouksessamme varsin ajankohtaisia kirjoja, jotka kuvaavat yli vuosisadan kestänyttä tapahtumakulkua Israelin valtion synnystä ja siihen nivoutuvasta askeleittaisesta Palestiinalaisten karkotuksesta vuosisatoja asuttamilta mailtaan ja heidän hävittämisestään. Toinen lukemistamme kirjoista oli palestiinalaisen koulutetun ja ylemmän luokan sukutaustan omaavan Yhdysvalloissa asuvan Rashid Khalidin kirjoittama Palestiina ja toinen Hannu Juusolan Israelin historia. Keskustelumme alustajana oli ulkomaantoimittaja Hannu Pesonen. Kiitos hanelle asiantuntevuudestaan.

Israelin historian askeleet ovat olleet minulle kohtalaisen tuttuja, mutta Khalidin kirjoittama kuvaus palestiinalaisiin kohdistuvasta kolonialismista, eli heidän askeleittain ja määrätietoisesti toteutetusta poistamisesta tai elintilan supistamisesta aiemmalla omalla maallaan, toi monin osin silmiä avaavan näkökulman nykyisiinkin tapahtumiin. Israelin toimet ovat olleet systemaattisia, kansainvälinen viestintä Israelin toimista on toteutettu onnistuneesti koko 1900-luvun ja kansa on ollut yhtenäinen. Oleellista on ollut ensin Britannian ja sitten Yhdysvaltojen käsittämättömän yksipuolinen ja kritiikitönkin tuki Israelin toimille Palestiinalaisten käsittelyssä. Palestiinalaiset eivät ole toimineet yhtenä rintamana, vaan osin erillisinä ryhminä ja sisäistä kamppailua on riittänyt. Tämä asetelma on edesauttanut tapahtumia, joilla palestiinalaisia on joukoittain tapettu ja karkotettu asuinalueelta, jossa 1900-vuosisadan alussa vielä eli jopa 90 %:n enemmistönä palestiinalaisia. Palestiinalaisten tilanne on noussut heikosti kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Natsi-Saksan julmuudet juutalaisia kohtaan ovat kyllä olleet kaikkien tietoisuudessa.

Vuosisadan alkuvuosikymmeninä juutalaisten osuus nykyisen Israelin alueen asukkaista asettui 7 %:n paikkeille. Tilanne on kovin muuttunut. Se on edellyttänyt paitsi maahan muuttoa – myös julmia toimia alkuperäistä väestöä kohtaan.

Netanjahun johdolla tapahtuvat toimet, joilla Gazan alueen siviilejä nyt tapetaan joukoittain ei enää juilmuudessaan saa Israelinkaan kansan enemmistön tukea, mutta tapahtumat etenevät kuitenkin kauhistuttavalla tavalla. Israel on maa, joka kansainvälisessä mediassa taistelee oman turvallisuutensa eteen ja palestiinalaistaistelijat näyttäytyvät terroristeina. Sitä jaksetaan toistaa, kuinka Hamasin terroristit tappoivat raa`alla tavalla israelilaisia siviilejä ja ottivat pankkivankeja. Tämä on tietysti selkeästi tuomittavaa, mutta Israelin toimet ovat julmuudessaan ja tappamisen määrässä olleet tuon jälkeen ja aiemminkin vaikkapa vuoden 1948 julmuuksissa olleet paljon massiivisempia.

Khalidin Palestiina-kirja antaa hyvän perspektiivin siitä, miten Israel on systemaattisesti ja askeleittain tehnyt toimia Palestiinan kansan oikeuksien ja asuintilan polkemisessa. Joku voi kysyä, mitä itse kukin tekisi palestiinalaisena tämän yli vuosisadan kestäneen kolonialistisen tapahtumakulun aikana suurvaltojen tukiessa Israelin toimia lähes sokeasti. Mielestäni on selvää, että Netanjahun johtaman Israelin toimet Gazassa ovat ylittäneet kaikki inhimillisen kohtuuden rajat. Hamasin nousun ja tappamisen taustalla on Israelin pitkäaikaiset kohtuuttomat toimet, ja palestiinalaisten aina vain pienempään nurkkaan ajaminen. Nyt jatketaan aiemmin nähtyä linjaa palestiinalaiset hävittämisestä.