Huhtikuun kirjakerhon kokoontumisessamme käsittelimme Angela Merkerin taustaa ja jättämiä jälkiä Saksan toimiin ja pohdittiin tulevaa, kun Friedrich Merz oli jo nousemalla Saksan liittokansleriksi. Merz jäi aikanaan kakkoseksi, kun Merkeristä tuli liittokansleri ja siksi Merz poistui politiikasta useiksi vuoksiksi yksityisen sektorin palvelukseen. Alustajana keskustelullemme oli toimittaja Anna-Leena Kauhanen, joka toimi pitkään Saksan kirjeenvaihtajana ja on nykyisin Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana. Kirjat olivat Merkerin muistelmat nimellä Vapaus(2024) sekä Kati Martonin tiiviimpi kirja Merkeristä.

Itse ehdin lukea vain monisatasivuisen muistelmateoksen Vapaus. Kirjan alkuosa oli äärimmäisen kiinnostava. Miten Länsi-Saksan Hampurissa syntynyt nainen, joka pastori-isän ja perheensä muutettua Itä-Saksaan jo hänen lapsuudessaan, oli elänyt ja kokenut lapsuuden, nuoruuden ja opiskelunsa kommunistisessä DDR:ssä ja Saksojen yhdityttyä noussut ensimmäisenä naisena yhdistyneen Saksan johtoon. Hän näytti olleen määrätietoinen, asioihin perehtyvä ja tietysti onneakin matkassa. Etenemiseen liittyy toki ihmiset, jotka tukivat häntä.

Kirjan osa itse liittokansleriajasta ei minua enää sytyttänyt lukukokemuksena. Osin tuttuja tapahtumia, joita Merker kuvasi kovin tarkoin – ja osin nähtävästi itseään säästäen. Keskustelussamme sen sijaa ruodittiin Merkerin virheitä, joita osallistujat tunteellakin kuvasivat. Näistä tämän hetken näkökulmasta virheiksi nähdyt olivat ydinvoimasta luopumispäätös sekä suhteen rakentaminen hyväuskoisesti Putinin johtamaan Venäjään. Merkerin tausta DDR:stä oli mielestäni vaikuttamassa osaltaan tapaan, jolla Venäjään suhtauduttiin. Tulevia riskejä ei tuolloin osattu tai haluttu nähdä. Voidaan tietysti jälkeenpäin kysyä: kuka näki?

Anna-Leena Kauhasen johdolla pohdittiin sitä, miten Saksa tulee muuttumaan Merzin johdossa. Saksa on kuitenkin Euroopan vahvin maa, mutta ei ole sitä historian syistä halunnut sotilaallisesti olla tähän mennessä. Saksa nähtiin keskustelussamme olevan avainpelaaja myös Ukraina tapahtumien ja Euroopan Venäjä-suhteen osalta. Miten Merz pääsee toimimaan laitaoikeiston paineessa ja yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa?

itse olen toiminut kovasti liiketoimissa saksalaisten kumppanien kanssa sekä entisestä Itä-Saksasta kuin läntisestäkin ja nähnyt erot eri alueiden ihmisten välillä. Olen mös toiminut berliiniläisen yhtiön Geschäftsfuhrerinä. Viimeksi käydessäni Dresnenissä, joka on entisen DDR:n ytimessä, törmäsin mielenosoittajaan, joka heilutti punaista lippua sirpilläja vasaralla ja kertoi vaativansa rauhaa – siis minun tulkintani mukaan sitä, että ukrainalaiset eivät puolustaisi maataan.

Kirjakerhossani en malttanut olla kertomatta tarinaa siitä, kun poikani kotona esittivät, että olisi aika jo vaihtaa muovista kuulemma kovin aikansa elänytt kannua, jolla mittaan puuroon vedet. Minähän kysyin: ”miksi?”  Käänsivät kannun ylösalaisin ja osoittivat tekstiä: ”Made in West-Germany”-