Äskettäin uutisoitiin (HS 4.11.24), että seitsemän perhettä Ranskassa on haastanut Reutersin ja Bloombergin mukaan sosiaalisen median alustan Tiktokin oikeuteen kahden teinin päätymisestä itsemurhaan ja lasten mielenterveyden vahingoittamisesta. Alustan sovelluksiin on käytetty tietty älypuhelimia. Tässä on  näkyvissä vain eräs jäävuoren huippu älypuhelinsovellusten ongelmista lapsille ja nuorille.

Myös muut älypuhelinsovellukset on todettu erittäin haitallisiksi aikuisiksi kehittyville ihmisille. Tiktokin erityisen vaaralliset haitat kerrotaan olevan osin jopa tarkoituksellisia. Kiina-taustainen Tiktokhan on estetty Kiinassa, koska se nähdään lapsille ja nuorille vaarallisena, mutta suunnattu länsimaisille nuorille ihmisille.

New York Universityn arvostettu sosiaalipsykologian professori on kirjassaan Ahdistunut sukupolvi (suomentanut Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita) osoittanut pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuen älypuhelinten ja niiden sovellusten käytön erittäin haitalliseksi lasten ja nuorten mielenterveyden kehitykselle. Erityisesti hän on osoittanut haitallisuuden kohdistuneen voimakkaasti ns. Z-sukupolveen, eli 1995 jälkeen syntyneille. Tämä johtuu siitä, että älypuhelimet uusine some-alustoineen tulivat merkittävästi käyttöön vuoden 2012 tietämillä, jolloin tämä sukupolvi oli kaikkein haavoittuvimmassa vaiheessa. Mielenterveyden ongelmat ovat erityisesti ahdistuneisuutta ja masennusta sekä johtavat myös itsensä vahingoittamiseen.

Kyse ei ole siis tarpeesta kieltää vain Tiktok, vaan tarpeesta antaa lasten ja murrosikään tulevien nuorten muodostaa ja kehittyä tasapainoiseksi leikkien, pelaten ja sosiaalisessa suorassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutuksen siirtyminen älypuhelimilla tehtäväksi ja vielä kaiken alustojen kautta tulevan mielen kehitykselle vaarallisen sisällön kanssa aikaansaa pysyvää tuhoa erityisesti aikuisiksi kasvaville ihmisille. Käsittelemme muuten Haidtin kirjaa alustajan kanssa kirjakerhossamme Helsingin Pörssiklubilla tässä kuussa.

Suomen hallitus ja sitä kautta eduskuntamme käsittele lakiesityksiä, joissa älypuhelimen käytön kieltämistä kouluissa edesautetaan tai suoranaisesti rohkaistaan. Tämä on tärkeää ja valmistelun takana on tieteellinen tutkimustieto sekä opetuksen ammattilaisten kannanotot.  Haidtin mukaan tarvitaan kuitenkin enemmän: Ei älypuhelimia ennen lukiota, Ei sosiaalista mediaa ennen 16. ikävuotta ja paljon enemmän valvomatonta leikkiä ja lapsuuden itsenäisyyttä.

Viittaamassani kirjassa ei puhuttu suoraan vanhempien vastuusta ja roolista. Kuntamme varhaiskasvatus- ja kouluvaliokunnassa opettajien ja rehtorien arviot oppilaiden mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvien ongelmien syistä kohdistuvat varsin voimakkaasti vanhempiin – ei vain älypuhelimien käyttöön. Liian monet oppilaiden vanhemmsta laiminlyövät tai ovat kykenemättömiä rakentamaan rajoja ja osoittamaan oikeaa välittämistä ja rakkautta lapsilleen ja nuorilleen.