/HS Mielipide 14.9.2018/ HALLITUS on hakenut lainsäädännöllisiä toimia sille, että työllisyysastettamme voitaisiin edelleen parantaa ja pienten yritysten työllistämiskynnystä alentaa. On valmisteltu lainmuutosta, jotta pienten yritysten työntekijöiden irtisanominen voisi olla suoraviivaisempaa. SAK on ilmoittanut vastustavansa tätä ja uhannut työtaistelutoimilla.

Itselläni on kokemusta sekä suomalaisten että saksalaisen alle ja yli 20 henkeä työllistävien yritysten toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Saksassa pienessä yrityksessä ei ole irtisanomissuojaa kuten Suomessa. Irti­sanomisia koskevissa toimissa ei kuitenkaan ole nähtävissä oleellisia eroja verrattuna Suomeen. Hallituksen ehdotuksesta on syntynyt merkitystään suurempi kiista.

Jokainen toimitusjohtaja tietää työntekijöidensä olevan tärkeitä yrityksen toiminnassa. Näillä asioilla ei leikitä. Kahdenkymmenen tai kymmenen työntekijän yritys on useimmiten riittävän suuri siihen, että vai­keana taloudellisena hetkenä pystytään nykyisen lain puitteissa etenemään, jos joudutaan irtisanomaan tai lomauttamaan.

Pienemmän yrityksen ja yksinyrittäjän tilanne on toinen. Henkilösuhteet ovat yleensä niin läheiset, että ratkaisut irtisanomisesta ovat monin tavoin raskaita. Jos koeajan ohittaneen työntekijän työstä ei synny tulosta tai hänen vuokseen koko yrityksen toiminta vaikeutuu oleellisesti, vaikutus yritykselle voi olla dramaattinen.

SAK on liikkeellä turhan järein asein. En näe vaarana, että irtisanomiset pienissä yrityksissä lisääntyisivät merkittävästi. Mikroyritysten työllistämiskynnys voisi parantua, ja voitaisiin välttyä tilanteilta, joissa yrityksen ja yrittäjän tilanne vaikeutuu oleellisesti. Alle viiden tai kymmenen työntekijän yritysten irtisanomismahdollisuuden helpottamisella olisi myönteinen vaikutus taloudelle, yrittämiselle ja työntekijöille. Toivoisin, että asiasta saataisiin aikaan kompromissi.