Kiertotalouden tärkeydestä puhutaan yhä useammissa yhteyksissä. Sen keskeistä merkitystä ilmaston muutoksen pysäyttämisessä ja maapallon kestokyvyn huolehtimisessa ei riittävästi kuitenkaan oivalleta.  Maailmanlaajuisesti käytetään yli 80 miljardia tonnia erilaisia maapallostamme otettavia resursseja ihmisten käyttöön. Vain runsas 8 % tästä ihmisten käyttöön tulevasta massasta mineraaleja, öljytuotteita, vaatteita, pakkauksia, rakennusmateriaaleja, autoja, akkuja, muovia, pesuaineita jne. käytetään uudestaan – eli ne kiertävät uuteen valmistukseen, kuten luonto huolehtii omasta kierrostaan. Määrät ovat käsittämättömän valtavia. Yksi suomalainen käyttää vuodessa keskimäärin 26,4 tonnia eri resursseja kulutukseensa vuodessa.

Kiertotalous hahmotetaan liian usein käsitteen reunaan eli tavaroiden kierrättämiseen ja jätteiden lajitteluun. Kyse on kuitenkin merkittävästä systeemisestä muutoksesta, jossa kaikki tuotteiden suunnittelu, valmistus ja käyttö tulee ajatella ja suunnitella uudella tavalla. Sen tulee lähteä kaikkien yritysten, kaupunkien ja materiaalivirroissa mukana olevien organisaatioiden strategioista.

Ilman kiertotalouteen siirtymistä emme saa ilmaston päästöjä hallintaan ja luonnon resurssit loppuvat ja maapallomme täyttyy saasteeksi muuttuvasta roskasta. Edelläkävijäyritykset ovat jo havainneet, että muutos avaa myös uusia liiketoiminta-  ja innovaatiomahdollisuuksia.

Asia ei ole helppo tai suoraviivainen. Otetaan esimerkiksi akkujen valmistus ja kierrättäminen kasvavaan tarpeeseen sähköautojen akkuja. Akut koostuvat monista mineraaleista kuten koboltista, litimumista, nikkelistä ja magnesiumista. Koboltin ja litiumin tarpeen on ennustettu moninkymmenkertaistuvan seuraavana vuosikymmenenä ja saatavuus ennusteen mukaan loppuu. Akun kierrättäminen edellyttää teknologista kehitystötä, jolla eri metallit voidaan erottaa toisistaan käytetyissä akuissa myrkyttömällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Alan tutkimustyötä tehdään Suomen Aalto Yliopistossa maailman eturintamassa. Teknisten haasteiden lisäksi akku kestää pitkään autossa ja sen siirtyminen kierrätykseen tulee vuosien viiveellä, mikä lisää materiaalien saatavushaastetta seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kietotalous kohtaa tekniset, riittävyys-, taloudelliset ja teollisuuspoliittiset haasteensa ja sisältää globaalin ulottuvuuden, koska tavaroiden ja niiden osien valmistusketjut ylittävät maiden ja mantereiden rajat. Nämäkin haasteet ovat kuitenkin ylitettävissä määrätietoisella työllä. Tässä eivät ole nyt avainasemassa poliittiset päättäjät, vaan yritykset.

Yritysten vastuulliseen toiminnan ja tulevaisuuden menestymisen edellytyksenä on kiertotalouden periaatteiden omaksuminen yrityksen strategiatyöstä tuotesuunnitteluun, hankintaan, markkinointiin ja toimintaprosesseihin.