Helsingin Sanomat uutisoi 28.2., että kolme neljästä suurimmasta puolueesta haluaa alentaa autoveroa – siis veroa, joka maksetaan auton hankinnan yhteydessä. Mikä on tausta sille, että laman keskellä, valtion velan lisääntyessä ripeästi  ja uusia säästöjä haettaessa, yli mijlardi euroa tuova vero halutaan pienentää ? Onko kyse kenties äänestäjien kosimisesta – tai katteettomasta lupauksesta ? Kyse on pohjimmiltaan siitä, että autoilun maksujen rakennetta on järkevää muuttaa kaikkien eduksi. Jos autoveroa alennetaan tai se poistetaan, millä keinoin edut yhteiskunnalle ovat suurimmat ?

On monia perusteluja auton hankinnan yhteydessä maksettavan veron alentamiseen. Autokauppa on lamassa ja se tarvitsisi piristysruisketta. Uusien autojen hankinta saisi aikaan autokannan uusiutumista vähemmän päästäviin ja turvallisempiin autoihin. Toisaalta auton hankkiminen ei vielä aiheuta päästöjä liikenteessä eikä kuluta teitä, tai aiheuta ruuhkia. On laajasti tunnustetu, että verotus tulisi kohdistua auton käyttöön. Se, miten tämä olisi tehtävä aiheuttaa tunteikasta keskustelua.

SekäEU:sa että liikenne- ja viestintäministeriössä on julkaistu tutkimuksia, joissa selkeästi todetaan, että keskeinen keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja ruuhkien vähentämiseksi kaupunkialuilla on maksujen kohdistaminen ajamiseen. Maksuilla voidaan halutulla älykkyydellä kohdistaa ajamisen maksut aikaan ja paikkaan, jossa ruuhkat ovat suurimmat ja vaihtoehdot muille liikkumismuodoille laajemmat.

Suomi on vielä ainoita Euroopan maita, joissa ei ole minkäänlaisia tiemaksuja raskaille tai kevyille ajoneuvoille. Eikö nyt olisi oiva tilanne ottaa Suomessa käyttöön älykäs järjestelmä autojen käytönmukaiseen verottamiseen ? Monet toteavat, että sellainenhan on jo polttoaineveron muodossa. Polttoainevero kurittaa kuitenkin ammattiin tarkoittavaa ajamista maantiellä samalla tavoin kuin, jos yksityishenkilö ajaan kauppareissulle kaupunkiin viiden aikaan ruuhkassa. Polttoainevero ei myöskään helpota ajamisen jakautumista teille eri aikoina.

Tutkinnassa olevat älykkäät ajamisen maksamisratkaisut kilometripohjaisine seurantoineen ovat saaneet loogisesta järkevyydestään huolimatta tunteikkaita vastareaktioita erityisesti nettipalstoilla. Äänekkäät näkyvät parhaiten. Tekesin teettämän kyselytutkimuksen perusteella noin 15 % vastaajista vastusti verotuksen siirtämistä käyttöperusteiseksi kilometripohjaisella menetelmällä.

Suuri huolenaihe on syntynyt siitä, että autoilijoiden yksityisyydensuoja vaarantuisi. Asia on erittäin tärkeä. Pelko on, että väärä henkilö saisi autoilijan paikan käsiiinsä tai vielä pahempaa: poliisi voisi sakottaa joka paikassa, kun nopeus ylittyisi. Teknologia mahdollistaa kuitenkin yksityisyydensuojan hallinnan nykypäivänä erittäin vaikuttavasti. Voidaan katsoa, vaikka Unkarin esimerkkiä heidän ratkaisustaan ja parantaa siitä entisestään.

Älyliikenne on yksi alue, jossa Suomlaisilla yrityksillä – kuten Nokian Here-yksiköllä -on ainutlaatuista osaamista. Autoveron ratkaisemiseen sellaisella tavalla, että  1.) autoala nouseen kurimuksesta, 2.) liikenteen päästöt vähenevät, 3.) valtion tulot eivät vähene dramaatisesti, 4.) sähköautojen tullessa verotulot hallitaan 5.) tieinvestointeja voidaan rajoitta ja 6.) Suomeen luodaan uutta vientiteollisuus osaamista liikenteen digitalisaatiosta toteutuu.

Toivottavasti tämä asia valmistellaan uuden hallituksen toimesta toisenlaisella ammatimaisuudella ja huolellisuudella kuin miten esimerkiksi kunta- tai sote-uudistus on valmisteltu nykyisen hallituksen toimesta.