Home » Aktiviteettini » Ydinteemani

Ydinteemani

Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilassa. Tämä vaikuttaa kaikkiin – eniten heikoimmassa asemassa oleviin. Se vaikuttaa myös kykyymme huolehtia ympäristöstämme ja vastuustamme kansainvälisen yhteisön osanan. Vaikean tilanteen voimme kääntää yhteishengeksi asioiden parantamisen tiellä.

Minulle tärkeitä asioita ovat ennen kaikkea talouden kuntoonlaittaminen, jotta pystymme huolehtimaan koulutuksestamme, ikäihmisistä, lapsista ja nuorista sekä eri tavoin sairaista tai vaikeassa tilanteessa olevista – kuin myös täyttämään paikkamme vastuullisena kansakuntana maapallollamme. Kestävä kehitys ja ilmaston muutoksen hidastaminen  on velvollisuutemme jälkipolvia ja itseämme varten. Poliittisen päätöksenteon ja valmistelun parantaminen on edellytys sille, että tulokset paranevat ja saamme välttämättömät muutokset mm. Sote-alueella toteutettua ihmiosten parhaaksi.

 

YDINTEEMANI

1.  Yrittämisen, yritystoiminnan ja työn edellytysten vahvistaminen, jotta Suomi pystyy parantamaan kykyään huolehtia koulutuksestamme ja hyvinvointipalveluistamme eri elämänvaiheissa ja tilanteissa olevista ihmisistä.

25 vuoden käytännön työni yrittäjänä ja kansaivälisesti kilpailevien yritysten johdossa antaa eväät arvioida, mitä toimia tarvitaan, jotta yrittäminen, yrityssektori ja työolosuhteet saadaan kantamaan yhteiskuntamme.

Ehdottomasti tärkein ja ehkä ainoa keino, jolla vientisektorimme ja elinkeinoelämämme sekä sitä kautta taloutemme saisimme kuntoon olisi työmarkkinoiden ja sopimisen paikalliset ja alakohtaiset joustot. Tarvitaan eräänlainen “sisäinen devalvaatio”, jolla kustannustasomme voidaan palauttaa tuottavuuskehityksen ja kantokykymme tasolle. Tässä tarvitaan laajaa yhteiskuntasopimusta, mutta hallituksen ja eduskunnan tulee ajaa sitä määrätietoisesti

 

2. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen toteuttaminen hyvinvointiamme samalla lisäten.

Ihmisten päästöjen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vakavuuden merkitys on laajasti tunnustettu, mutta vastatoimissa ei ole onnistuttu. Pienellä Suomella on mahdollisuus olla eräillä alueilla edelläkävijä ja paitsi parantaa hyvinvointia ja palveluja Suomessa luoda vientitoimintaa.

Biomassaan perustuvat energia- ja muut ratkaisut sekä uudenlaiset digitalisaation palvelumallit ICT teknologialla tulee olla polttopisteessä. Perustamissani yrityksissä on esimerkiksi kehitetty älykkään liikenteen ICT-ratkaisuja, joilla jo vähennetään liikenteen päästöjä, tehostamisen rinnalla, lukuisissa maissa.

 

3. Päätöksenteon ja uudistustyön parantaminen: Parhaan asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen.

Viime vuosina on sekoitettu sekä hallitustasolla, että muualla hallinnossa poliittinen ja asiantuntijoiden valmistelutyö ja päätöksia on jouduttu toistamiseen perumaan sekä pitkälle vietyjä valmistelutöitä perumaan.  Asiantuntijoiden käyttämisen puutteet tulivat esille epäonnistuneessa kuntauudistushankkeessa ja SOTE-hankkeessa. Virkanimitysten kohdistaminen muille kuin parhaille osaajille esimerkiksi puoluepoliittisten sulle-mulle -sopimusten kautta tuovat mittavia menetyksiä hallintomme tehokkuuteen.

Suomi on korkean koulutuksen  ja osaamisen maa ja sellaisena sen tulee pysyä. Erityisesti vaativissa rakenneuudistuksissa ammattimaisten virkamiesten ja asiantuntijoiden tulee olla valmistelussa riippumattomalla tavalla avainasemassa. Poliittinen päätöksentekijä tulee pysyä poliittisten linjausten päättäjänä asiantuntemusta hyödyntäen. Keskusta on jo linjannut, että poliittisten valtiosihteereiden pestit tulee lopettaa.

Julkisen puolen toiminnan tehostamisessa johtajavalinnat ovat hyvin keskeisiä. Puoluekirjaperusteilla toteutetut nimitykset esimerkiksi Helsingin Kaupungin toimialajohtajien paikoille johtanevat oleellisesti huonompiin toiminnan tuloksiin kuin, jos kaikki hakijat olisivat valinnassa aidosti samalla rivillä.  Toimin parhaani mukaan haitallisten puoluekirjanimitysten lopettamiseksi.

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä ei ole riittävästi käsitelty uusien organisaatiokokonaisuuksien päätöksentekomalleja.  Oleellista on määrittää poliittisten linjapäätösten tekijät ja vahvaa substanssiosaamista vaativat toimielimet.

……

Nyt juuri näen keskeisenä toimet uusien yritysten syntymisen, kasvamisen ja kansainvälisesti kilpailevien yritysten edellytysten kehittämisessä, jotta kansakuntamme pystyy kantamaan kasvavat kulut julkisista palveluistamme. Paraskin sosiaalipolitiikka ja heikoimmista huolehtiminen rakentuu hyvinvointia rakentavalle yrityssektorille.

 

Muita näkemyksiäni

 

Metropolihallinto pääkaupunkiseudulla

Toteutetaan ensin onnistuneesti erittäin vaativa Sote-uudistus Uudellamalla siten, että palvelut todella voivat parantua ja tehostua samanaikaisesti.  Jätetään metropolihallintorakenteiden synnyttäminen nyt pois. Jos on monta vaativaa uudistusta kerrallaan useine uusine organisaatioineen, niin epäonnistuminen on todennäköistä. Metropoliraportin laatijat esittivät, että yhtenäinen metropolikaupunki lisäisi mm. yritysten kilpailukykyä. Tämä väite on mielestäni tuulesta temmattu. Sanon sen useiden Espoossa pääkonttoriaan pitävien ja johtamien kansainvälisesti toimivien yritysten kokemuksesta.

 

Euro

Euroon liityttäessä asiantuntijat varoittivat vaaroista, jotka ovat osin ryhtyneet realisoitumaan. Liittyminen on toki yritystasolla ja matkustettaessa helpottanut asioiden käytännön käsittelyä. Tanskan tai UK:n talous ei ole kehittynyt huonommin kuin Euroalue – pikemminkin toisin päin. Nyt ollaan kuitenkin tässä. On tunnustettava, että yhden valuutan alueella tulonsiirrot aluiden välillä ovat jossain tilanteessa väistämättömiä. Kreikassa paine näkyy jo sen 320 miljardin valtiovelan kanssa. Nyt viimeistään on rehellisesti tarkasteltava Euron etuja ja haittoja tulevaisuudessa. Avoimesti kansalaisille on todettava taloudelliset tosiseikat, jotka yhteisen valuutan alueella ilmenevät. Kaikki eri vaihtoehdot tulevaisuuden ratkaisuista on käsiteltävä kiihkottomalla tavalla. Eurosta poistuminen olisi kaikkea muuta kuin helppo ratkaisu, samalla kun sitä tukevia rakenteita jatkuvasti kehitetään eteenpäin.

 

Rakenneuudistukset SoTe-sektorilla

Sosiaali- ja terveystoimi on mittava kustannusalue ja sen osalta on tehtävä uudistamista ja jatkuvaa kehittämistä. Rakenneuudistus ei sinällään auta asiaa, vaan sen tulee toteutua tukeakseen alueen tuottavuuden kehittämistä. Alueiden uusi jakaminen nopeasti maan kattavasti on valtaisa riski siihen, että tämä pitää pysähtyneenä oleellisen kehitystyön. Rakenneuudistuksessa tulisi valita uudenlainen päätöksentekorakenne, jossa poliittinen- ja asiantuntijapäätöksenteko eivät sotkeudu toisiinsa. Mallia on katsottava vaikkapa Tanskasta. Sote-rakenteiden uudistaminen voisi onnistua, jos se ensin tehdään osassa Suomea. Eduskunnan päättäjillä on vähäinen tieto siitä, miten vaikkapa HUS kuntayhtymän tuottavuuskehitys on edennyt ja millä keinoin. Tietojärjestelmien kehitystarvetta ei voi aliarvioida.

 

Yrittäjyydestä

Yritysten kustannuskilpailukykyä on parannettava ja yleisistä palkankorotuksista on pidättäydyttävä pitkään. Yritystasolla sopimista sekä joustavuutta on lisättävä paikallisesti. Tämä vie onnistuessa positiiviseen suuntaan. Pidättäytyminen tulee näkyä myös ylimmässä johdossa. Työmarkkinoita on uudistettava ja työn tarjontaa on lisättävä myös työperäisen maahanmuuton avulla, jotta työtä tekevien määrä ei laske. Yrittäjille on saatava joustavuutta yrityksen aloituksessa ja työllistettäessä. Uusien ja kasvuyritysten rahoituskanavien kehitystä on jatkettava.

 

Nato ja Venäjäsuhteet

Se, että Venäjän johto Putinin vetämänä on aikaansaanut sotatilan ja valloituksia Ukrainassa ja sen lisäksi kohtelee omia kansalaisiaan käsittämättömällä tavalla ilman oikeusvaltion suojaa, ei tule ilman harkintaa johtaa suoraviivaisiin päätelmiin Suomen turvallisuudesta. Kun Neuvostoliitto romahti, monet Venäjän intelligentit ja kansalaiset ajattelivat ja toivoivat, että Venäjästä tulisi nyt osa länttä. Talous kuitenkin sukelsi ja länsimaista tuli Venäjän ja venäläisten vähättelyä. Kansakunnan itsetunnon painaminen ei rakenna koskaan hyvin tulevaisuutta. Vaikka Putinin toimia ei voi mitenkään hyväksyä, niissä on selkeä logiikka. Hän antaa takaisin uhkauksille ja on katunut Neuvostoliiton alueen hajoamista julkisesti. Arvostan presidentti Niinistön linjaa Nato-asiassa. Nyt Natoon liittyminen ei lisäisi Suomen turvallisuutta, pikemminkin päinvastoin. Suomen on tässä naapurina ajateltava itsekkäästi omaa asemaansa ja turvallisuuttaan. Olemme osa länttä, mutta omalla tavallamme. Me olemme suomalaisia.

 

Suvaitsevaisuuden tärkeys

Tämä on keskeisiä arvojani. Jos ihminen ei loukkaa tai vahingoita käyttäytymisellään toista ihmistä tai vaikkapa ympäristöä, en näe syytä arvostella tai tuomita toista henkilöä. Jokainen valitkoon tiensä moniarvoisessa yhteiskunnassamme. Minulla on uskonnollinen tai henkinen näkemykseni, mutten odota toisilla olevan samanlaista näkemystäni. Minun avioliittoa ta yhteiselämääni ei häpäise tai haittaa se, jos joku muu näkee oman avioliittonsa arvot eri tavoin – tai jos hän toteuttaa ne esimerkiksi saman sukupuolen kanssa. Ensimmäisen kiven heittämistä toisen syyllistämisessä on syytä hyvin tarkoin harkita asiassa kuin asiassa.

 

Syrjäytyneiden aseman parantaminen

Yhteiskuntamme on muuttunut entistä vaativammaksi – monin tavoin. Kaikki eivät pysy matkassa samalla tavalla. Toisia on autettava ja on ymmärrettävä, että taloudellisia, terveydellisiä ja ihmissuhteisiin liittyvä lähtökohtia on erilaisia. Huonossa asemassa olevien asemaa heikentää se, kun jotkut tietoisesti käyttävät yhteiskunnan tarjoamia suojaverkkoja väärin perustein. Oikeudenmukaisuuden kokemus ja heikompien auttaminen on joka tapauksessa kaikkien etu – eikä vähiten meidän hyväosaisten.

 

Koulutus – Suomen jalokivi

Koulutukselle rakentuu tulevaisuuden hyvinvointimme. Suomen johtajat olivat aikoinaan viisaita panostaessaan kansansivistystyöhön. Meillä on tässä suhteessa valtavan onnellinen historia ja nyt hyvä koulutustaso. Tätä jalokiveämme emme saa hukata.

 

Palkkaerojen kasvu

Työstä, ahkeruudesta ja yrittämisestä tulee voida palkita, mutta tuloerojen kasvu ylitse oikeudenmukaisuuden kokemisen ei ole hyväksi. Vaikka omaan itse yritysjohtajataustan näen, että jossain kohdin myös Suomessa tuloerojen kasvu on venähtänyt tarpeettoman suureksi.

 

Energiapolitiikka ja ydinvoima

Suomi tuo tällä hetkellä noin 20 % sähköstään ulkomailta – lähinnä Pohjoismaista. Meidän tulee systemaattisesti ja pitkäjänteisesti panostaa uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan kehittämiseen uusiutuvan energian alueella sekä energiatehokkaiden ja energiaa säästävien ratkaisujen alueella. Ydinvoima on riskien ja pitkäaikaisen jäteongelman vuoksi oltava vain väliaikainen ratkaisu osana energiakokonaisuuttamme ja sen lisärakentamiseen tulee suhtautua pidättyväisesti.

 

 

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish