Liikenne toimivammaksi, turvallisemmaksi ja vähemmän saastuttavaksi

Olen pieneltä osaltani toiminut älykkäiden tietoratkaisujen tuomiseksi liikenteen tehostamiseen, sujuvoittamiseen ja kasvavan liikenteen haittojen vähentämiseen ja siksi perehtynyt liikenneasioihin. Toivon voivani edesauttaa älyliikenteen ymmärryksen leviämisessä ja älykkäiden järjestelmien käyttöönotossa Suomessa ja muualla.

Digitalisaation tulo liikenteeseen avaa suomalaisillekin yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kulkijoille uusia hyödyllisiä palveluja.

Digitaaliset palveluinnovaatiot myös perinteisiltä aloilta vientiin

Kauppalehden lyhyt pääkirjoitus siteerasi tänään työ- ja elinkeinoministeriön raportin tärkeää asiaa työn tuottavuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisestaä palveluiden digitalisaatiolla. Tässä on kyse myös uusien vientimahdollisuuksien avaamisesta. Eikä tämä ole vain hienoja sanoja. Konkreettinen esimerkki on liikenteen sovellukset ja esimerkiksi digitaalisten työkalujen käyttöönotto autojen etähuoltosovelluksina ja liikennevakuutusten uudenlaisissa lähestymistavoissa. Perustamamme yritykset ovat yhteistoiminnassa autohuoltoyritysten ja vakuutusyhtiöiden kanssa kehittäneet autoilijoiden ja autoja käyttävien yritysten hyödyksi langatonta tiedonsiirtoa ja ohjelmistoja käyttäviä sovelluksia, joilla liiketoimintamallit muuntautuvat entistä tehokkaimmiksi. Samalla vähennetään liikenteen päästöjä ja lisätään turvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on omilla tomillaan auttanut sitä, että tällä alueella syntyisi markkinoita ensin Suomessa ja sitä kautta suomalaiset yritykset voisivat saada etua kilpaillessaan kansainvälisillä markkinoilla. Tässä taloutemme tilassa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Eduskuntavaalien lähestyessä puhutaan paljon yritysten

(More)…

“Ilmastoystävällinen kuljetus”

Aamulla saapuessani työpaikalleni Espoossa oven edessä raksutti Postin pakettiauto tyhjäkäynnillä ja kyljessä komeili teksti “Ilmastoystävällinen kuljetus”. Sisällä portaikossa jakelupostia käsittelevältä Postin jakeluhenkilöltä kysäisin, mistäköhän hänen mielestään johtuu tuollainen mainosteksi. “En kyllä tiedä” :sanoi ja vielä lisäsi, että normaaleja diesel-pakettiautojahan nuo ovat ja kuten kuulet äänestä taitaa olla moottori aika epävireessä. Minulle kontrastia lisäsi se, että olin työpaikalleni saapunut autollani sähkövetoisesti. Sähköautohan käyttää energiaa yli kolme kertaa polttomoottoria energiatehokkaammin.

Mitä tehtävä autoverolle ?

Helsingin Sanomat uutisoi 28.2., että kolme neljästä suurimmasta puolueesta haluaa alentaa autoveroa – siis veroa, joka maksetaan auton hankinnan yhteydessä. Mikä on tausta sille, että laman keskellä, valtion velan lisääntyessä ripeästi  ja uusia säästöjä haettaessa, yli mijlardi euroa tuova vero halutaan pienentää ? Onko kyse kenties äänestäjien kosimisesta – tai katteettomasta lupauksesta ? Kyse on pohjimmiltaan siitä, että autoilun maksujen rakennetta on järkevää muuttaa kaikkien eduksi. Jos autoveroa alennetaan tai se poistetaan, millä keinoin edut yhteiskunnalle ovat suurimmat ? On monia perusteluja auton hankinnan yhteydessä maksettavan veron alentamiseen. Autokauppa on lamassa ja se tarvitsisi piristysruisketta. Uusien autojen hankinta saisi aikaan autokannan uusiutumista vähemmän päästäviin ja turvallisempiin autoihin. Toisaalta auton hankkiminen ei vielä aiheuta päästöjä liikenteessä eikä kuluta teitä, tai aiheuta

(More)…

Unkarin edullisesta tiemaksujärjestelmästä oppia

Unkarissa otettiin viime vuonna käyttöön raskaiden ajoneuvojen satelliittiperustainen tiemaksujärjestelmä. Erikoista siinä on käyttöönottomalli, joka teki siitä edullisen ja nopeasti käyttöönotetun. Tiemaksujärjestelmän piirissä on 371.000 ajoneuvoa ja sen rakentamishinnaksi Unkarin valtiolle tuli vain noin 60 miljoonaa euroa. Tätä voidaan verrata vaikkapa Slovakian vastaavaan hankkeeseen, joka maksoi yli 800 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset ovat vain 6,5 % (alle 40 M euroa) vuosittaisista tiemaksutuloista. Tuohon 6,5%:in sisältyy myös väärinkäytösten hallinnan kustannukset.

Palveluoperaattorit mullistamaan ihmisten matkanteon

Maailman ja viestinnän digitalisoituessa myös liikkuminen on murroksessa, vaikka ihmisiä ei vielä voidakaan siirtää digitaalisesti paikasta toiseen. Kuvan ja äänen siirtyminen ei usein riitä. Ihminen haluaa ja tai hänen tarvitsee siirtyä ihan fyysisesti. Likkumisen valinnat ja sen sujuminen voidaan tietotekniikkaa ja uutta ajattelua käyttäen muuttaa uudelle tasolle. Ei tarvitse enää lisätä yksin ajavien henkilöautojen määrää ja tuskaisia jonoja sekä pakokaasun tuprutusta. Liikkuminen palveluna tai englanniksi “Mobility as a Service” voi tarkoittaa sitä, että maalla, vesillä tai ilmassa liikkuja voi hankkia, joltain toimijalta – liikenteen palveluoperaattorilta – vaikkapa matkustuskilometrejä ja tama operaattori sitten huolehtii, että liikkuja pääsee haluamastaan paikasta määränpäähänsä mahdollisimma sujuvasti jollain valitulla kulkutavalla tai niiden yhdistelmällä.

Autojen ja autoilijoiden älypalvelut kasvun alkuvaiheessa

Maailma on nyt pullollaan keskustelua ja toimia digitalisaatiosta, IOT:stä eli Internetin ulottumisesta eri laitteisiin ja näihin liittyvistä käyttäytymis- ja liiketoimintamallien muutoksesta. Autoihin liittyvät älysovellukset ja ns. Connected Car -markkinan avautuminen ovat saaneet suurta huomiota osakseen alan toimijoiden, markkinatutkijoiden, pääomasijoittajien ja askeleittan myös autoilijoiden puolelta. Connected Car tarkoittaa sitä, että auto ja/tai autoilija käyttöliitymänsä avulla on liitetty auton ulkopuolisiin sovelluksiin tai palveluihin. Organisaatiot, joilla on suuri ja tai kohtuullinen määrä ajoneuvoja operaatioissaan – kuorma-autoja, busseja, pakettiautoja – ovat jo 1990-luvun puolivälistä lähtien askeleitain ryhtyneet ottamaan käyttöönsä ns. Fleet Management -järjestelmiä, joissa työohjeita, paikannusta ja auton sisäisiin toimintoihin ja moottoriin liittyviä tietoja on välietty radioteitse organisatioiden tietojärjestelmiin. Kehitys ei ole ollut nopeaa ja markkina on säilynyt fragmentoituneena – jakautuneena erilaisiin sovelluksiin. Nyt

(More)…

Liikenteen tehottomuus synnyttää uutta

Maailman liikenteessä hukataan resursseja 15 triljoonan dollarin edestä systeemitason tehottomuuden vuoksi on IBM:n Institute for Business Value arvioinut. Summa vastaa noin 28 % maailman bruttokansantuotteesta. Arvion mukaan vielä tehottomampaa globaalisti on mm.  terveydenhuolto.  Joka tapauksessa tehostamismahdollisuudet liikenteessä ovat mittavat ja niiden hyödyntäminen edellyttää liikenteen digitalisaatiota ja uusien liiketoimintamallien omaksumista liikkumiseen, autoiluun ja kuljetuksiin liittyvissä toimialoissa. Ei ole näin ollen ihme, että Tekes – eli siis Suomen valtio – on asettanut yhdeksi tärkeäksi painopistealueekseen älyliikenteen kehittämisen – eli yritysten tukemisen uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseksi tuomalla lisää älykkyyttä, digitaalista tiedon hallintaa ja tietopalveluita, liikenteeseen.  Ajatuksena ei ole pelkästään parantaa Suomalaista liikennetä – vaan vielä tärkeämpänä luoda uutta ylivertaista vientkelpoista osaamista. Paikantamiseen ja ajotiedon välittämiseen liittyvillä järjestelmillä on tehostettu jo tänä päivänä

(More)…

Autoilijoille älypalveluita ilman sijaintitietoja

Ihmisten on voitava päättää paremmin yksityisyyteen liittyvän tietonsa hallinnasta kuin mihin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu tai monet viestinnän suuryritykset antavat meille mahdollisuuden. Tämä koskee myös autoilua. Aplicom on yhdessä Autoasi-korjaamoketjun, ajotieto-operaattori Helptenin ja mobiilioperaattori Elisan kanssa kehittänyt ratkaisuja, joilla autoilija voi saada hyödyllisiä etäpalveluita ilman paikkatiedon säilyttämistä ja viestimistä. Suomessa ja maailmalla on autoiluun liittyvä digitalisaatio ja ns. ”connected car” –kehitys etenemässä nopeasti. Autoilija saa yhteyden autosta ja autoonsa erilaisilla palveluilla.  Viestivien ja paikantavien autolaiteiden asentaminen joko auton valmistuksen yhteydessä tai jälkeenpäin on herättänyt suurta huolta – osin aiheellista osin ylimitoitettua.

Kokemuksiani hybridiautoilusta

Hankin keväällä sähköllä ja dieselillä toimivan auton käyttööni. Kotipihaltani lähtiessä on entistä tarkemmin katsottava, ettei kissa ole auton alla tai takana, koska autosta lähtevä ääni on niin hiljainen. Usein edellä kävelevät jalankulkijat havahtuvat autoni tuloon vasta aivan lähellä. Ajaminen sähköllä on äänen puolesta miellyttävää. Tulee mieleeni purjehtimaan lähtö, kun purjeet on saatu ylös ja moottori voidaan sammuttaa ja nauttia hiljaisuudesta. Sähkömoottori muuntaa laskelmien mukaan yli 3 kertaa tehokkaammin polttoaineen liike-energiaksi autossa kuin, mitä bensiini. Diesel lienee samaa luokkaa. Ajaminen on siis päästöjen ja lompakon osalta selvästi parempi kuin perinteinen polttomoottori. Lisäksi ympäristöön ei välity pakokaasuja.  Minulla tämä pätee paremmin kuin useimilla muilla, kun merkittävä osa ajamisestani kertyy pääkaupunkiseudulla  20 – 30 km:n säteellä. Lisäksi voin ladata autoani sähköllä monissa muissakin paikoissa kuin kotonani. Autoni lataaamiseen eri

(More)…

Rakennemuutos liikenteeseen ajoissa

  Suomen hallitukselta odotetaan nyt viimeistään rakenteellisia päätöksiä esimerkiksi työurien pituuksiin. Näitä päätöksiä olisi jo edellisen ja sitä edellisen hallituksen pitänyt tehdä. Aikaa on hukattu ja hukataan joka päivä. Liikennejärjestelmien osalta rakennemuutospäätöksillä on valtiontalouden, alan työllisyys- ja teollisuuspoliittisten vaikutusten,  liikenteen sujuvuuden ja päästöjen osalta pitkäjänteisyydessään kiire. Autoveron tuotot ovat askeleittain vähentyneet ja jatkavat vähentymistään, koska – aivan oikein – vähäpäästöisille autoille on alennettu verotusta. Autojen päästötasot jatkavat pienenemistään ja jo tulevasta vuosikymmenestä  alkaen hybridi- ja sähköautojen määrä tulee lisääntymään merkitsevästi. Samaan aikaan tulotason kasvun myötä ja ihmisten muuttaessa pois ydinkeskustasta yksityisautoilun määrä uhkaa jatkaa ripeää kasvamistaan. Tieinvestoinnit nielevät merkittäviä rahasummia. Liikenteen päästöt jatkavat kasvuaan ja joukkoliikenteen kannattavuushaasteet lisääntyvät, jos joukkoliikenne ei kehity entistä helpommaksi ja joustavammaksi ja pysty kilpailemaan oman

(More)…

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish