Liikenne toimivammaksi, turvallisemmaksi ja vähemmän saastuttavaksi

Olen pieneltä osaltani toiminut älykkäiden tietoratkaisujen tuomiseksi liikenteen tehostamiseen, sujuvoittamiseen ja kasvavan liikenteen haittojen vähentämiseen ja siksi perehtynyt liikenneasioihin. Toivon voivani edesauttaa älyliikenteen ymmärryksen leviämisessä ja älykkäiden järjestelmien käyttöönotossa Suomessa ja muualla.

Digitalisaation tulo liikenteeseen avaa suomalaisillekin yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kulkijoille uusia hyödyllisiä palveluja.

Digitalisaatio ja connectivity autoalan ykköstrendeiksi

Connectivity eli autojen liittäminen langattomasti ulkopuolisiin tietojärjestelmiin ja siihen nivoutuva digitalisaatio nousi ensimmäsitä kertaa ykkössijalle autoalan trendeissä kohti vuotta 2015, kun KPMG teki vuositaisen haastattelututkimuksen autoteollisuudelle. Seuraaville sijoille hyppäsivät hybridisähköautot ja sähköautoistuminen. Aiemmat tärkeimmät trendit kuten  polttomoottien tehon ja koon optimointi ja kehittyvien maiden markkinat putosivat selkeästi jäljemmäs. Autojen liitettävyydestä ja digitalisaatiosta on puhuttu jo kauan ja toimenpiteitä on tehty, mutta edelliseen vuoteen 2015 verrattuna näiden asioiden merkityksellisyys teki yllättävän selvän hyppäyksen kärkeen. Jotain on nyt todella tapahtumassa tällä alueella. Toimenpiteet koskevat sekä autoteollisuutta, että ns. jälkimarkkinaa. Autojen omistamisen tärkeys vähenee selvästi ja autokauppa on uusien paineiden edessä. Autokauppa muuttuu ja siirtyy digitaaliseksi ja perinteisiä kauppapaikkoja uhkaa katoaminen. Autoliikkeiden ja siihen kytkeytyvien huoltopalveluiden on pakko muuttaa toimintatapaansa, mikäli haluavat säilyä

(More)…

Miten Väyläyhtiö mahdollistaisi teiden paremman kunnon ja autoilijan kustannusten pienenemisen ?

Liikenne- ja viestintäministeriön tänään esittelemä uudistus, jossa perustettaisiin uusi liikenneverkkoyhtiö hallitsemaan maamme tiestöä ja sen kunnossapitoa on saanut huomattavaa julkisuutta ja arvostelua. Monia kysymyksiä ja epäilyksiä on ymmärrettävästi esitetty. Yhtenä suurena kysymyksena on esitetty: Miten uuden yhtiön perustaminen “voi luoda uutta rahaa” eli autoilijoiden maksut eivät kohoa, mutta tieverkkoa pidetään aiempaa paremmassa kunnossa ? Tähän kysymyksen on LVM lyhyen tähtäimen osalta vastannut siten, että budjetin ulkopuolinen julkisomisteinen yhtiö voi hankkia rahoitusta valtion budjettitalouden ulkopuolelta lainaamalla. Lainat tulee joskus maksaa pois. Se tarkoittaa sitä, että pidemmällä aikavälillä teiden ylläpito ja kuluminen ja tien käyttäminen on voitava tehdä tehokkaammksi ja säästöjä on löydyttävä muualta. Avainkysymys on siis, miten tehostus voisi tapahtua ja voidaanko päästä riittäviin parannuksiin.

Yksityisyyden turvaaminen ja tietosuoja uusissa liikenneratkaisuissa edellyttää pitkäjänteisyyttä

Viime päivinä on ollut  esillä  autoilijoiden huoli yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta, kun uusia liikenteen palvelumalleja on ollut keskustelussa. Asia on herkkä ja siihen nivoutuu paitsi lisääntyvä teknologia mukaanlukien “connectivity” eli autojen liittyminen  uusiin palveluihin. Kehitys on väistämätön yhteiskunnan palvelukykyä jatkuvaa tehostamista toteuttaessa – myös luonnon kuormitusta ajatellen. Merkillepantavaa on, että EU on tuomassa vuonna 2018 uutta tietosuoja-asetusta. Tämän taustalla on teknologian kehitys ja kaikkialle laajeneva digitalisaatio. Myös älyautoilussa muutokseen tietoturvan osalta on syytä valmistautua huolella. Rakenteellisten muutoksen perusteeton jarrutus hankalaoittaa pitkäjänteistä valmistautumista myös yksityisyydensuojan ja tietoturvan ratkaisujen osalta

Liikennekaari – lunastaako se lupauksensa uuden luomisesta ja päästöjen vähentämisestä ?

Hallituksemme ja erityisesti Liikenne- ja viestintäministeriö on tuonut reippaalla tavalla eduskunnan käsittelyssä jatkavan liikennekaari-lainsäädäntötyön esille. Liikennekaaren on kerrottu mullistavan Suomen joukkoliikenteen, luovan kasvua ja innovaatioita sekä edesauttavan liikenteen päästöjen vähentämistä. Tavoitteet ovat laajasti kannatettuja ? Miten lupaukset voivat realisoitua ? Liikennekaari käsittää koko liikennesektorin tieliikenteen osalta joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen, raideliikenteen, laivaliikenteen ja ilmailun. Kenttä on laaja ja kyse on lainsäädäntötyöstä. Lainsääntäjälle ja virkamiehille on ymmärrettävästi mahdoton tietää, miten uudenlaiset liiketoimintamallit rakentuvat ja miten uudet palveluinnovaatiot realisoituvat. Silti on tärkeää edetä tämän tärkeän vision kanssa.

Päästötavoitteista positiivinen paine liikenneratkaisujen kehittämiseen

Suuri osa kansalaisista sekä päättäjät juhlapuheissaan presidenttiämme ja pääministeriä myöten muistuttavat ilmaston muutoksen uhasta maapallollemme ja tuleville sukupolville. Kansalaiset, poliitikot ja media iloitsivat, kun Pariisin ilmastokokouksessa päästiin aimo askel eteenpäin kansainvälisissä sopimuksissa. Kun EU:n komissio sitten käsittelee päästötavoitteita EU:n jäsenmaiden osalta, jotta meillä olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia estää ilmastonmuutoksen eteneminen yli kestämättömän rajan, ollaan kauhuissaan. Nyt juuri meidän  tulisi ottaa rohkeita konkreettisia askeleita. Valtalehtemme Hesari otsikoi 20.72016  ”Suomelle luvassa karvas pettymys EU:n päästöesityksessä”. Artikkelinn aiheeno on se, että rahat eivät riitä toimien toteuttamiseen. On ilmeisen naiivia olettaa, että kilpailtaisiin siitä, kuka tai mitkä maat pystyvät innovoimaan ja kehittämään älykkäitä ratkaisuja ennen muita ilmastomme säästämiseksi ja pääsemään alhaisimpiin päästöihin. Ristiriita ilmastotyön ja julkilausumien sekä omien lyhyen aikavälin taloudellisten intressien välillä on kuitenkin

(More)…

Liikenneministeriltä kauaskantoinen aloite

Liikenneministeriö ilmoitti eilen 18.4.2016 käynnistävänsä valmistelun valtion liikenneverkon kehittämiseksi. Kehittämisen keinoihin ja mahdollistajiin on erityisesti mainittu ajatus liikenneverkon omistuksen yhtiöittämisestä. Erittäin merkityksellistä ja kauaskantoista aloitteessa on tutkittavan uudistuksen tarkoituksessa kerrottu ajatus siitä, että jatkossa liikenteen käyttäjä maksaisi liikenneverkon käytöstä. Tuo olisi osana rahoitusratkaisua väylien parempaan kunnossapitoon ja kehittämiseen. On ymmärrettävää, että julkisuudessa keskustelu kohdistuu huoleen valtion omaisuuden yhtiöittämisestä. Väärin toimittuna tuo voisikin sisältää suuria vaaroja. Liikenneministeriön päättämään valmistelutyöhön sisältyy kuitenkin selkeä tavoite kokonaan uudenlaisesta innovatiivisesta mallista, jossa käyttäjä maksaa osaltaan tieverkon käytöstä. Nykyteknologia on avannut siihen mahdollisuudet. Yhtiöittäminen ei ole selvästikään itseisarvo, vaan keino varsinaisille tavoitteille. Hyvin toteutettuna tällä ratkaisulla voidaan toteuttaa paitsi liikenneverkon rahoittaminen, parempi ja paremmin kohdistetty palvelu väylillä liikkuville asiakkaille ja käyttöperusteisten maksujen myötä myös liikenteen päästöihin

(More)…

Unkarin älykkäästä tiemaksamisesta mallia

Suomessa on taas herännyt keskustelu tiemaksutullien rakentamisesta Helsinkiin – siis ruuhkamaksuista. On valitettavaa, että uudestaan on palattu vanhanaikaiseen ajatteluun tässäkin. Maahamme kaivataan uutta innovatiivista taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille tuovaa ajattelua ja edelläkäyviä ratkaisuja. Meiltä puuttuu nyt tarvittavaa rohkeutta. Muiden ideoiden teilaaminen – erityisesti yhteisten asioiden hoidossa – tuntuu olevan päivä sana. Liikenneministerinä toimineen Merja Kyllösen asettama Oikeudenmukaisen liikenteen työryhmä ehdotti pari vuotta sitten Jorma Ollilan johdolla kokeiluja uudenlaisesta autoilijoiden maksamisjärjestelmästä siten, että auton hankinnan yhteydessä perittävä vero siirrettäisiin ajamisperustaiseksi. Tämä ehdotettu eteneminen olisi hyvin toteutettuna tuonut paitsi mainion ratkaisuosan Helsingin alueen tulevaisuuden liikennehaasteisiin, myös avannut uusia liiketoimintoja, työpaikkoja ja kaivattua piristystä innovatiivisiin vientimahdollisuuksiin. Laajan asiantuntijajoukon kannattama ehdotus on hiljaisesti haudattu. Asian luulisi olevan entistä ajankohtaisempi myös tiukentuneiden kansainvälisten ilmastosopimusten vuoksi.

(More)…

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita kohden älyliikenteellä

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus Pariisissa ennen joulua sisälsi erittäin kunnianhimoiset tavoitteet – moni voi pitää niitä myös epärealistisina. Konkreettisten toimien tulisi seurata ripeästi. Liikenne vastaa lähes kolmanneksesta päästöistämme, kun teollisuus ja asuminen vastaavat saman suuuruusluokan osuudesta. Liikenteen päästöt ovat jatkaneet reippainta kasvua myös Euroopassa huolimatta autojen vähäpäästöisempien mallien yleistymisestä. Toimet liikennepolitiikassa ovat olleet aivan riittämättömiä. Jo useita vuosia EU:n ja Suomessa LVM:n virkamieten toimesta on laadittu tutkimuksia siitä, että jo aiempiin vaatimattomampiin päästötavoitteisiin pääsemiseksi liikenteen kasvua tulee ohjata ajamisen maksujärjestelmillä. Ajaminen selvästi vähenee, kun maksaminen konkretisoituu ajetun matkan mukaan. Suomessa Liikenneministerin toimeksiantama Oikeudenmukaisemman liikenteen työryhmä julkaisi kaksi vuotta sitten raporttinsa suosituksineen. Jorma Ollilan vetämä työryhmä päätyi ehdotuksiin tutkia ja tehdä laajoja kokeiluja autoverotuksen muuttamiseksi kilometriperustaiseksi käyttäen satelliittipaikannusta. Käytännöllisesti katsoen kaikki sidosryhmät kannattivat

(More)…

Junaliikenteen sulkemisesta ei paluuta

Liikenne- ja viestintäministeriön ministeri Anne Bernerin johdolla tehty päätös junalinjojen lopettamisesta useilla taloudellisesti kannattamattomilla reiteillä on huolestuttava. Taloudelliset laskelmat ovat loogiset. Muiden seikkojen huomioonottaminen laskuissa on pulmallisempaa. Kun rataosuuden käyttö lopetetaan, on päätös usein peruuttamaton. Toisin on kun leitataan kustannuksista, joita voidaan uudessa tilanteessa palauttaa takaisin.

Digitalisaatio ja IOT autohuoltoon

Digitalisaatio ja laitteiden internet muokkaa useimpia liiketoiminnan aloja – niin myös autohuoltoa. Se on eduksi sekä autoilijoille ja autojen omistajille että autohuoltoyhtiöille. Valppaimmat autohuoltoyhtiöt kehittävät autoilijoiden palvelukokemuksen ja kustannuksen uudelle tasolle ja hitaimmat putoavat pois pelistä vanhenevilla toimitamalleilla. Vielä tänä päivänä auto ajetaan huoltamoon, jotta silellä voidaan liittää diagnostiikkalaite auton ns. OBD (On Board Diagnostics)-liittimeen. Analyysin jälkeen usein todetaan, että auto kaipaa huollon tai korjauksen ja asiakasta pyydetään varaamaan huoltoaika ja huoltoyhtiö ryhtyy hankkimaan tarvittavia varaosia. Ei tule kulumaan montaa vuotta, kun tällaista toimintaa ei huvittavuudessaan enää muisteta. Miksi langattoman viestinnän aikakaudella auto tulisi ajaa jonnekin, jotta siihen tökätään joku liitin kiinni ? Tämä muuttuva käytännön yksityiskohta on osa digitalisaation murrosta, jossa autoilijat, leasingyhtiöt, huoltoyhtiöt ja autovakuutusyhtiöt saavat reaaliaikaisesti tarvitsemansa tiedon auton huolloista, onnettomuuksista,

(More)…

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish