Suomi asuttuna – vai kaupungistumisella nousuun ?

Istuin lentokoneessa hollantilaisen herran vieressä. Hän oli päättänyt muuttaa perheineen Salzburgin lähelle Itävaltaan, koska siellä on paljon luontoa ja tilaa. Hän oli perustanut sinne kasvavan yrityksen, joka toimittaa ohjelmistotrakaisuja eri puolile maailmaa. Hollantihan on hyvin tiiviisti rakennettu maa. Kerroin hänelle, että Suomessa käydään keskustelua siitä, miten koko Suomi voitaisiin pitää asuttuna – tai tulisiko se pitää. Hän oli silmin nähden hämmästynyt – ja ehkä kateellinen siitä, että tällainen kiistan aihe voi olla. Osmo Soininvaara perusteli saatavilla olevaan tilastoaineistoon perustuen SK/29.4.2016 , että taloudellinen kasvu ja työllisyyden kehitys tapahtuu ennen muuta kaupungeissa ja kaupunkien kasvamisen kautta. Suomessa se tarkoittaa ennen muuta Uudenmaan kaupunkialuiden kehittymistä ja uutta rakentamista ja kaavoitusta. Näiden lukujen – ja myös kansainvälisten tutkimusten – mukaan taloutemme siis kehittyy

(More)…

Liikenneministeriltä kauaskantoinen aloite

Liikenneministeriö ilmoitti eilen 18.4.2016 käynnistävänsä valmistelun valtion liikenneverkon kehittämiseksi. Kehittämisen keinoihin ja mahdollistajiin on erityisesti mainittu ajatus liikenneverkon omistuksen yhtiöittämisestä. Erittäin merkityksellistä ja kauaskantoista aloitteessa on tutkittavan uudistuksen tarkoituksessa kerrottu ajatus siitä, että jatkossa liikenteen käyttäjä maksaisi liikenneverkon käytöstä. Tuo olisi osana rahoitusratkaisua väylien parempaan kunnossapitoon ja kehittämiseen. On ymmärrettävää, että julkisuudessa keskustelu kohdistuu huoleen valtion omaisuuden yhtiöittämisestä. Väärin toimittuna tuo voisikin sisältää suuria vaaroja. Liikenneministeriön päättämään valmistelutyöhön sisältyy kuitenkin selkeä tavoite kokonaan uudenlaisesta innovatiivisesta mallista, jossa käyttäjä maksaa osaltaan tieverkon käytöstä. Nykyteknologia on avannut siihen mahdollisuudet. Yhtiöittäminen ei ole selvästikään itseisarvo, vaan keino varsinaisille tavoitteille. Hyvin toteutettuna tällä ratkaisulla voidaan toteuttaa paitsi liikenneverkon rahoittaminen, parempi ja paremmin kohdistetty palvelu väylillä liikkuville asiakkaille ja käyttöperusteisten maksujen myötä myös liikenteen päästöihin

(More)…

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish