Junaliikenteen sulkemisesta ei paluuta

Liikenne- ja viestintäministeriön ministeri Anne Bernerin johdolla tehty päätös junalinjojen lopettamisesta useilla taloudellisesti kannattamattomilla reiteillä on huolestuttava. Taloudelliset laskelmat ovat loogiset. Muiden seikkojen huomioonottaminen laskuissa on pulmallisempaa. Kun rataosuuden käyttö lopetetaan, on päätös usein peruuttamaton. Toisin on kun leitataan kustannuksista, joita voidaan uudessa tilanteessa palauttaa takaisin.

Hallituksen toimet välttämättömiä

Suomessa protestoidaan voimakkaasti, kun Juha Sipilän hallitus johtaa maata ja sen talouden reunaehtoja välttämättömyyden edessä. On kaksi keskustelun tasoa. Ensinnäkin vaatiiko kilpailukyvyn vahvistaminen ja julkisten menojen kasvaminen leikkauksia myös työn kustannuksissa – vain uskottaisiinko edelleen lisäelvytykseen ja siihen, että talous kyllä jossain vaiheessa kääntyy kasvuun ja velkaantuminen pysähtyy. Toisena on se, mistä tai keneltä ja miten kustannuksia alennetaan tai työn tekemistä samalla palkalla lisätään. Huomenna perjantaina alkava mielenilmaus näyttäisi kohdistuvan erityisesti protestiin siitä, että työntekijöiden palkkaan ja etuihin puututaan. Näyttää siltä, että hyvin laajasti jo ymmärretään, että säästöt ja muutoksen tekeminen on sinänsä välttämätöntä. Säästöt tulisi kuitenkin kohdistaa muualla kuin itseen. Työmarkkinajärjestöjen rooli työntekijöiden palkkapussin ja etujen vartijana nousee yhteiskunnan kannalta tarpeettomankin suureen rooliin.

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish