Poliittinen nimittäminen Helsingissä jatkuu

Ei ottanut Helsingin kaupunginvaltuusto onkeensa siitä, kun kansalaiset paheksuivat Lasse Männistön poliittista virkanimitystä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi. Taas valittiin tärkeään tehtävään henkilö siten, että muilla kuin tietyn puoluekirjan omistajilla ei ollut mahdollisuutta tulla valituksi. Tuskin tuli taaskaan pätevin mahdollinen vaativalle paikalle. Kuten kokoomuksen ryhmäjohtaja Lasse Männistö suostui kommentoimaan asiaa kahdella lauseella Helsingin Sanomissa: “Vihreät ovat Helsingin valtuuston toiseksi suurin ryhmä. Hakijoiden pätevyyden arviointi on vihreän valtuustoryhmän tehtävä.” Edelläolevasta voi täysin ymmärtää sen, että kokoomus suostui äänestämään Vihreiden Anne Sinnemäkeä vastuulliseen ja vaativaan tehtävään vain sen vuoksi, että Männistö tai joku muu kokoomuksen sisäpiirissä mukana oleva voidaan valita seuraavassa vaiheessa vaativaan tehtävää ilman kunnollista vertailun mahdollisuutta kokeneisiin ammattijohtajiin. Poliittinen sulle-mulle -peli jatkuu kansalaisten epäeduksi.  

Puoluejohtajilta vaaditaan näyttöjä

/HS Mielipide 26.11.14/ Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan viime perjantaina vaaligallupeista ja erityisesti kokoomuksen kannatuksen laskusta ja puheenjohtajan roolista. Keskustan kannatuksen kasvua pidettiin hämmentävänä siksi, ettei puheenjohtaja Juha Sipilä tee mitään erityisen näyttävää. Ihmiset tuskin perustavat äänestyvalintojaan puolueen puheenjohtajan näyttäviin tempauksiin. Tässä aliarvioidaan suomalaisia. Taloustilanteen vakavuus ja asioiden ratkaisemisen vaikeus on jo ymmärretty. Suomessa tajutaan laajasti, että poliittisessa johtamisessa on syytä palata siihen, että asiat valmistellaan huolella asiantuntijoiden kanssa ja tehdään pitkäjänteisiä ja rankkojakin päätöksiä valmistelun pohjalta. On tärkeää, että maata johtaa ihminen, jolla on näyttöjä vaikkapa politiikan ulkopuolelta ja jonka uskotaan pystyvän asiaperusteiseen ja hyvin perehtyneeseen päätösten toteuttamiseen. Uskottavuutta ei voi rakentaa hienoille puheille ja näyttäville ulostuloille.

Valtiovalta voi auttaa markkinan ja työn syntymistä uusille aloille

Valtion toimissa Suomen talouden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi keskitytään tavallisesti, veroratkaisuihin ja yritysten tukemiseen esimerkiksi tuotekehityksen osalta sekä kasvun rahoittamiseen yhdessä yksityisten rahoittajien kanssa. Liian vähän on saanut huomiota se, että valtiovallalla voi olla merkittävä rooli, kun luodaan uusia toimialoja. Aikanaan Nokian tietoliikenteen kasvulle ja kehitykselle oli oleellisen tärkeää viranomaisten toimet matkapuhelinverkkojen ja verkko-operoinnin toimissa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen esitti Tekniikka&Talous-lehdessä 14.11.2014, että biopolttoaineisiin liittyvästä kasvavasta liiketoiminta-alueesta voitaisiin synnyttää Suomelle uusi keihäänkärkialue. Tämä edellyttäisi tiivistä yhteistyöä viranomaisten ja yritysten välillä, “Suomi voi nyt näyttää suuntaa biotaloudessa määrittelemällä standardeja ja lainsäädäntöä siihen, miten biomassapohjaiseen dieseliin suhtaudutaan.” totesi Pesonen. Biotalous on yksi ilmastonmuutokseen hidastumiseen vaikuttava kasvuala. Toinen ala, jossa Suomi voisi luoda markkinoita sääntelyllään Suomessa ennen muita maita on älyautoilun ratkaisut. Digitalisaatio

(More)…

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish