Toimiva Euro edellyttäisi liittovaltiomekanismeja

Taloustieteen Nobelilla palkitun ekonomisti Joseph Stiglizin haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa tänään 31.8.2014 otsikolla Euroopan tulevaisuus on musta. Stiglizt näkee Euroopan nykytilanteen synkkänä ja tulevaisuuden vielä synkempänä. Haastattelussa hän toteaa, että EU:n jäsenmaat kylvivät siemenen nykyiselle kriisille, kun maat hylkäsivät omat valuuttansa ja ottivat yhteisvaluutan käyttöön. Euro-kokeilu olisi voinut onnistua vain, jos samaan aikaan olisi luotu oikeat instituutiot hän jatkaa. Tämä tarkoittaa Eurooppalaisia päätösmekanismeja ja instituutioita, joilla päätösvalta vahvemmin siirtyy pois jäsenmailta. The Economistin pääkirjoituksessaan 30.8. analysoitiin Euro-alueen vaiketaa tilaa ja erityisesti niiden suurimpien maiden Ranskan ja Italian surkeaa taloudellista etenemistä sekä Saksan talouden orastavia vaikeuksia. Deflaatio on vakava uhka ja lehti varoitteli nousevasta poliittisesta riskistä, että joku Euro-alueen maista ottaa askelia yhteisvaluutasta eroamisen osalta.

Unkarin edullisesta tiemaksujärjestelmästä oppia

Unkarissa otettiin viime vuonna käyttöön raskaiden ajoneuvojen satelliittiperustainen tiemaksujärjestelmä. Erikoista siinä on käyttöönottomalli, joka teki siitä edullisen ja nopeasti käyttöönotetun. Tiemaksujärjestelmän piirissä on 371.000 ajoneuvoa ja sen rakentamishinnaksi Unkarin valtiolle tuli vain noin 60 miljoonaa euroa. Tätä voidaan verrata vaikkapa Slovakian vastaavaan hankkeeseen, joka maksoi yli 800 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset ovat vain 6,5 % (alle 40 M euroa) vuosittaisista tiemaksutuloista. Tuohon 6,5%:in sisältyy myös väärinkäytösten hallinnan kustannukset.

Nimityskoplaus Helsingissä huolestuttaa

/HS Mielipide 29.8.14/ Tuskin ajatellaan, ett toiminta poliittisissa luottamustehtävissä tai kansanedustajana  yhteiskunnallisen kiinnostuksen lisäksi pätevöittäisi poliisin, sairaanhoitajan tai vaikkapa liikennesuunnittelijan tehtävään. Miten voidaan sitten ajatella, että tallainen tausta pätevöittäisi vaativaan johtajatehtävään, jossa johdetaan tuhansien ihmisten organisaatiota ? Eikö johtajan tehtävää pidetäkään Helsingin valtuustossa ammattina ja vielä vaativana ammattina, jossa tarvitaan hyvä tausta ja omaa vahvaa osaamista ? Helsinki johtavana kaupunkinamme näyttää jälleen mallia, miten poliittinen tausta oli selvästi  ratkaiseva kriteeri, kun vaativaan sosiaali- ja terveysalan toimialajohtajan tehtävään valittiin viransijaiseksi Lasse Männistö(kok).

Presidentin toimista voi olla ylpeä

/HS 17.8.14 C21/ Suomen Presidentti  Sauli Niinistö näyttää tekevän Venäjään liittyvässä kriisissä juuri sitä, mitä tässä tilanteessa kaivataan. Aidon vuoropuhelun ja henkilökohtaisten kontaktien ylläpito pakotetoimien rinnalla on välttämätöntä sekä Suomen, että muiden osapuolten, kuten Ukrainan kannalta. Presidenttimme harkintakyky ja otteet näyttävät olevan kohdallaan. Erityisesti presidentti Vladimir Putinin osalta pelkkä ruuvin kiristäminen ja eristäminen tuskin johtaa parhaimpaan tulokseen. Suomella on vahvat perinteet ja tausta ymmärtää venäisiä ja Venäjän johtoa analyyttisemmin ja kiihkottomammin kuin monilla muilla maissa. Aito ja ryhdikäs yhteydenpito auttaa ymmärrystä ja jopa edistää myönteisiä muutoksia Venäjän johdon toimissa. Presidentti Ninistö vaalii nyt oikealla tavalla tätä Suomen vahvuutta ja siinä samalla vahvistaa omaa turvallisuuttamme todennäköisesti paremmin kuin mitä liittyminen Natoon toisi.

Palveluoperaattorit mullistamaan ihmisten matkanteon

Maailman ja viestinnän digitalisoituessa myös liikkuminen on murroksessa, vaikka ihmisiä ei vielä voidakaan siirtää digitaalisesti paikasta toiseen. Kuvan ja äänen siirtyminen ei usein riitä. Ihminen haluaa ja tai hänen tarvitsee siirtyä ihan fyysisesti. Likkumisen valinnat ja sen sujuminen voidaan tietotekniikkaa ja uutta ajattelua käyttäen muuttaa uudelle tasolle. Ei tarvitse enää lisätä yksin ajavien henkilöautojen määrää ja tuskaisia jonoja sekä pakokaasun tuprutusta. Liikkuminen palveluna tai englanniksi “Mobility as a Service” voi tarkoittaa sitä, että maalla, vesillä tai ilmassa liikkuja voi hankkia, joltain toimijalta – liikenteen palveluoperaattorilta – vaikkapa matkustuskilometrejä ja tama operaattori sitten huolehtii, että liikkuja pääsee haluamastaan paikasta määränpäähänsä mahdollisimma sujuvasti jollain valitulla kulkutavalla tai niiden yhdistelmällä.

Suomen syytä säilyttää oma Venäjä-politiikkansa

Ulkoministeri Tuomioja totesi (HS 9.8.14), että EU:n Venäjä-politiikka on tuuliajolla. Tämä herättää  kysymyksen siitä onko myös Suomen Venäjä-politiikka on tuuliajolla, koska Venäjään kohdistetuissa pakotteissa olemme kokonaan EU:n rintamassa. Suomella on ollut vuosikymmeniä,  erityisesti toisen maailmansodan jälkeen,  taito ja halu toteuttaa kookkaaseen naapuriimme liittyen politiikkaa, jossa kansallinen ja kansalaistemme etu on asetettu etusijalle. On pyritty välttämään osaltamme jännitteiden lisäämistä  kansainvälisissä ristiriidoissa, jos se on riskeerannut merkittävästi omaa asemaamme. Samalla Suomi on voinut säilyttää vuoropuhelun laajempaakin etua varten  tilanteissa, joissa Venäjän tai aiemmin Neuvostoliiton toimiin on kohdistettu Lännestä voimakasta ja perusteltua arvostelua.

Autojen ja autoilijoiden älypalvelut kasvun alkuvaiheessa

Maailma on nyt pullollaan keskustelua ja toimia digitalisaatiosta, IOT:stä eli Internetin ulottumisesta eri laitteisiin ja näihin liittyvistä käyttäytymis- ja liiketoimintamallien muutoksesta. Autoihin liittyvät älysovellukset ja ns. Connected Car -markkinan avautuminen ovat saaneet suurta huomiota osakseen alan toimijoiden, markkinatutkijoiden, pääomasijoittajien ja askeleittan myös autoilijoiden puolelta. Connected Car tarkoittaa sitä, että auto ja/tai autoilija käyttöliitymänsä avulla on liitetty auton ulkopuolisiin sovelluksiin tai palveluihin. Organisaatiot, joilla on suuri ja tai kohtuullinen määrä ajoneuvoja operaatioissaan – kuorma-autoja, busseja, pakettiautoja – ovat jo 1990-luvun puolivälistä lähtien askeleitain ryhtyneet ottamaan käyttöönsä ns. Fleet Management -järjestelmiä, joissa työohjeita, paikannusta ja auton sisäisiin toimintoihin ja moottoriin liittyviä tietoja on välietty radioteitse organisatioiden tietojärjestelmiin. Kehitys ei ole ollut nopeaa ja markkina on säilynyt fragmentoituneena – jakautuneena erilaisiin sovelluksiin. Nyt

(More)…

 
© Vesa Helkkula
credit
swedishEnglish